Kiirunan keskusta muuttaa

Nyt se tapahtuu ja sitä on odotettu vuosia, osa surullisina, osa innoissaan, osa uteliaina. Nimittäin Kiirunan kaupunki muuttaa ja samalla 6 000 asukasta joutuu myös muuttamaan. Se tarkoittaa sitä, että nykyisen kaupungin keskustan alueelta puretaan noin 3 000 asuntoa ja rakennusta, kuten esimerkiksi Kiirunan kaupungintalo. Pieni osa rakennuksista siirretään vuosien poliittisen ja muunkin diskuteeraamisen jälkeen uuteen kaupunkikeskustaan Tuolluvaaraan.

Kaupunkia hallitsee valtava jätevuori. Kaikki alkoi 2000-luvun alusta, kun kaivosyhtiö LKAB, joka on samalla melkein yhtä kuin Kiirunan kaupunki, ilmoitti sortumavaarasta. Maanalainen kaivos laajenee koko ajan ja vielä nykyisen kaupungin keskustaan pain. Samalla maa halkeilee ja sortuu kaupungin keskustan ja kaivoksen välillä. Useita kymmeniä senttejä levät sortumaurat näkyvät selkeästi sekä luonnossa että maastosta otetuissa kuvissa. Sortumia syntyy, kun kaivettavan malmin tilalle tuodaan muuta maa-ainesta.  

Malmisuoni menee 60 asteen kulmassa suoraan kohti kaupunkia ja sen alle. Malmi on niin arvokasta, että sen tilalta voidaan siirtää kokonainen kaupungin keskusta, joten vuonna 2014  LKAB ja Kiirunan kaupunki tekivät sopimuksen muutosta. Samalla uuden ja uuteen paikkaan sijoitettavan kaupungintalon rakentaminen käynnistyi arkkitehtikilpailun jälkeen. Rakentamissuunnitelmista ja arkkitehtikilpailuista oli näyttelyitä sekä “vanhalla” kaupungintalolla että keskustassa olevissa LKAB:n tiloissa. 

Kaivoksen lähellä sijaitseva kaupunginosa on jo nyt kokenut valtavia muutoksia, sillä osa taloista on jo purettu ja nyt ensimmäinen kulttuurihistoriallisesti arvokas – ja tietojen mukaan 82 tonnia painanut – asuinrakennus on siirretty uuteen paikkaan.   Tätä ennen on jo siirretty kunnallistekniikka, rautie asemineen sekä E10-maantie.  Siirrettäväksi määritellyt 21 rakennusta ovat historiallisia ja 1800-luvun lopulta, näiden joukossa on mm. Kiirunan kaunis puukirkko sekä kaivoksen ensimmäisen johtajan huvila. Kaiken kaikkiaan Kiirunan siirtäminen koskee arvioiden mukaan 6 000 ihmistä.  Toisen kaivoksen alta siirrettävässä Jällivaaran Malmivaarassa siirretään 30 rakennusta.

 

Taustalla oleva kirkko siirretään - nähtävästi paloina.

Keskustan asuntoja.

Asuinpaikan muutos eli talojen purkaminen, muuttaminen ja uusiin asuntoihin muuttaminen ei ole tapahtunut aivan hiljaa LKAB:n maksamasta “reilusta” 25 prosentin lisäkorvauksesta huolimatta, sillä joidenkin mukaan vanhasta asunnosta saadulla summalla ei vastaavaa uutta saa. Ja miten muuttaa yhteisöllisyys, sukulaisuus- ja tuttavuussuhteet sekä sosiaalinen ympäristö samalla?  Miten nämä korvataan? Tämänkin vuoksi muutosprojekti on suunniteltu hitaaksi, jotta uuteen kaupunkiin ja asuinalueeseen voidaan mukautua paremmin.

LKAB eli Luossavaara-Kiirunavaara aktiebolag on vuonna 1890 perustettu rautakaivosyhtiö, jonka omistaa Ruotsin valtio. Sen liikevaihto oli viime vuonna 16 miljardia kruunua ja liikevoitto ennen Kiirunan kaupungin muuttokustannuksia 4 miljardia kruunua. Tällä kansainvälisellä yhtiöllä on työntekijöitä 13 maassa ja heistä 2100 Kiirunassa. Kiirunan kaivos on työllistänyt paljon väkeä sekä Suomesta että muualta Tornionlaaksosta.  Tiedot täältä. Sieltä löytyy myös video talon siirtämisestä. (Lehti on maksumuurin takana.)

Kaupungintalon alakerran näyttelystä.

Purettavan kaupungintalon ovenrivat.

Kaupungintalon torni siirretään, ei itse taloa.

Kiiruna on syntynyt kaivoksen vuoksi, mutta mihinkään erämaahan se ei ole syntynyt, vaan saamelaisten ja porojen asuttamalle alueelle. Kiirunasta ja LKAB:sta voi lukea mm. Kiirunassa syntyneen Åsa Larssonin kirjoittamasta dekkarista Uhrilahja, Till offrer åt Molok, jossa yhtenä henkilönä on Kiirunan kaivoksen ensimmäinen johtaja Hjalmar Lundbohm. Kirja kertoo myös kaivoksen ja sen johtajien vallasta. Tämä Lundbohmin kulttuurihistoriallinen huvila on siis siirrettävien rakennusten listalla. 

Kävin viimeksi Kiirunassa kesällä 2015 ja silloin satoi ja oli sumuista kuten kuvistakin näkee.