Lukijat

Näytetään tekstit, joissa on tunniste ulkomaalaiset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ulkomaalaiset. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

Ulkomaalaiset Saksassa

Statistan tilastojen mukaan Saksassa oli viime vuoden lopussa ulkomaalaisia yhteensä 6 930 896 eli huomattavasti enemmän kuin asukkaita Suomessa, sillä samaan aikaan Suomen virallinen väkiluku oli  5 401 267 henkilöä. Suomalaisia Saksassa oli  13 182. Ulkomaalaisista Saksassa oli eniten Turkin kansalaisia, 1,6 miljoonaa tai tarkemmin 1 607 161. Italialaisia oli 520 159 ja puolalaisia 468 481. Vähiten puolestaan oli Lichtensteinista, Maltalta ja Kyprokselta. En tiedä, onko näissä numeroissa mukana kaksoiskansalaisuuden ottaneet ulkomaalaistaustaiset Saksan asukkaat. Enkä tiedä kuinka paljon heitä on suomalaisten keskuudessa, mutta tunnen henkilöitä, jotka ovat ottaneet sen käytännön syistä heti kun se oli mahdollista Suomen kansalaisuutta menettämättä. Heitä, jotka eivät sitä ole ottaneet, moititaan joissakin yhteyksissä integraatiohaluttomiksi, integrationsfeindlich, kun pitäisi olla integrationswillig  ja ottaa kaksoiskansalaisuus.

Ulkomaalaisten määrä oli kasvanut edellisestä vuodesta siten, että viime vuonna tuli puolet enemmän kuin edellisenä vuonna eli 279 000 maahanmuuttajaa. Ja arvatkaa mistä maista heitä tuli eniten? Kyllä, Kreikasta ja Espanjasta. Kreikasta noin 90 % enemmän kuin aiemmin. Mediassa on ollut paljon uutisia muuttohaluisista espanjalaisista, jotka opiskelivat saksaa päästäkseen tänne töihin.

Monien saksalaisten mielestä maassa on liikaa maahanmuuttajia. Sosiaalitutkija Wilhelm Heitmeyerin tutkimuksen mukaan vuonna 2011 jopa 30 % saksalaisista oli sitä mieltä, että työpaikkojen vähentyessä ulkomaalaisten tulisi lähteä Saksasta: „Wenn Arbeitsplätze knapp werden, sollte man die in Deutschland lebenden Ausländer wieder in ihre Heimat zurückschicken“. Taloudellisen tilanteen heikentyessä asenteet ulkomaalaisia vastaan kovenevat, kuten monissa yhteyksissä on tullut esille - ja myös Suomessa vastaavasti. Tekisivätkö saksalaiset sitten niitä töitä, joita ulkomaalaiset tekevät (kuten hoivatyötä, siivousta ja monia palvelualan töitä) on aivan eri juttu.
...
Buchkritik: „Deutschland ohne Ausländer. Ein Szenario“: Retourkutsche auf alle Sarrazins - weiter lesen auf FOCUS Online: http://www.focus.de/kultur/buecher/neuerscheinung-retourkutsche-auf-alle-sarrazins_aid_754634.html

Mutta mitä tapahtuisi Saksalle, jos siellä ei olisi ulkomaalaisia? Toimittajat Pitt von Bebenburg  ja Matthias Thiemen paljastavat sen kirjassaan Deutschland ohne Ausländer. Ein Szenario. Heidän mukaansa Saksa ilman ulkomaalaisia merkitsisi Saksalle loppua: ”Se päivä, jolloin ulkomaalaiset lähtevät, on aurinkoinen ja lämmin. (--) Lähtöpäiväksi on valittu sunnuntai, jotta poislähteviä ulkomaalaisia eivät saksalaiset rekat häiritsisi.” Kirjan alku muistuttaa kauhukertomusta. Idyllinen kuvakirjamaisema vie lukijat ihannemaailmaan, jossa tapahtuu samalla kauheita. 


Ei olisi italialaista pitsaa, ei kebabia, ei ulkomaalaisia jalkapalloilijoita eikä Bundesliigaa. Ravintolatarjonta yksipuolistuisi, ei olisi gourmet-ravintoloita, ei erikoispalveluja, ei vanhustenhoitoa, ei automekaanikkoja, ei tutkijoita. Sairaaloista puuttuisi henkilökuntaa, koululuokat tyhjentyisivät jne. Noin seitsemän miljoonaa ihmistä lähtisi Saksasta.

 
Mitä sitten tapahtuisi, jos kaikki ne, joilla ei ole Saksan passia, jättäisivät maan? Kirjoittajien mukaan siitä tulisi kaaos ja katastrofi. Myös ulkomaalaiset yritykset ja pääoma jättäisivät maan, Saksa ei olisi enää talousmahti ja pörssi romahtaisi. Eikä Angela - tai hänen seuraajansa - määräisi EU:ssa yhdessä Ranskan presidentin tai jonkun muun suuren jäsenmaan johtajan kanssa. Ulkomaalaisten kanssa Saksan jättäisivät myös monet saksalaiset. Ja maahanmuuttajista yli 8,6 miljoonaa on jo saksalaisia. 


Tämä teema sopii hyvin ollessani nyt Hampurissa viimeisiä päiviä. (Tämä kirjoitus on tehty kahden kirja-arvostelun perusteella, ne on julkaistu täällä ja täällä.)

Päivän havainto: Kuluneella kesälukukaudella Hampurin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen/uralistiikan oppiaineen seitsemästä henkilökunnan jäsenestä vain yksi oli saksalainen. Muut olivat kaksi unkarilaista, yksi unkarilainen Transsilvaniasta, yksi venäläinen ja kaksi suomalaista, joista minä olin toinen. Olisko ollut Hampurin yliopiston kansainvälisin oppiaine? Ainakin niiden joukossa. Viele herzliche Danke meine liebe KollegInnen und viel Erfolg für das nächste Semester!