Nyt se tapahtuu ja sitä on odotettu vuosia,
osa surullisina, osa innoissaan, osa uteliaina. Nimittäin Kiirunan kaupunki
muuttaa ja samalla 6 000 asukasta joutuu myös muuttamaan. Se tarkoittaa sitä, että nykyisen
kaupungin keskustan alueelta puretaan noin 3 000 asuntoa ja rakennusta, kuten esimerkiksi
Kiirunan kaupungintalo. Pieni osa rakennuksista siirretään vuosien poliittisen ja muunkin diskuteeraamisen jälkeen uuteen kaupunkikeskustaan Tuolluvaaraan.
Kaupunkia hallitsee valtava jätevuori. Kaikki
alkoi 2000-luvun alusta, kun kaivosyhtiö LKAB, joka on samalla melkein yhtä
kuin Kiirunan kaupunki, ilmoitti sortumavaarasta. Maanalainen kaivos laajenee
koko ajan ja vielä nykyisen kaupungin keskustaan pain. Samalla maa halkeilee ja sortuu kaupungin keskustan ja kaivoksen välillä. Useita kymmeniä senttejä levät sortumaurat näkyvät selkeästi sekä luonnossa että maastosta otetuissa kuvissa. Sortumia syntyy, kun kaivettavan malmin tilalle tuodaan muuta maa-ainesta.
Malmisuoni menee 60 asteen kulmassa suoraan kohti kaupunkia ja sen alle. Malmi on niin
arvokasta, että sen tilalta voidaan siirtää kokonainen kaupungin keskusta,
joten vuonna 2014 LKAB ja Kiirunan
kaupunki tekivät sopimuksen muutosta. Samalla uuden ja uuteen paikkaan
sijoitettavan kaupungintalon rakentaminen käynnistyi arkkitehtikilpailun
jälkeen. Rakentamissuunnitelmista ja arkkitehtikilpailuista oli näyttelyitä sekä “vanhalla”
kaupungintalolla että keskustassa olevissa LKAB:n tiloissa.
Kaivoksen
lähellä sijaitseva kaupunginosa on jo nyt kokenut valtavia muutoksia, sillä osa
taloista on jo purettu ja nyt ensimmäinen kulttuurihistoriallisesti arvokas –
ja tietojen mukaan 82 tonnia painanut – asuinrakennus on siirretty uuteen
paikkaan. Tätä ennen on jo siirretty
kunnallistekniikka, rautie asemineen sekä E10-maantie. Siirrettäväksi määritellyt 21 rakennusta ovat
historiallisia ja 1800-luvun lopulta, näiden joukossa on mm. Kiirunan kaunis
puukirkko sekä kaivoksen ensimmäisen johtajan huvila. Kaiken kaikkiaan Kiirunan
siirtäminen koskee arvioiden mukaan 6 000 ihmistä. Toisen kaivoksen alta siirrettävässä Jällivaaran Malmivaarassa
siirretään 30 rakennusta.
 |
| Taustalla oleva kirkko siirretään - nähtävästi paloina. |
 |
| Keskustan asuntoja. |
Asuinpaikan
muutos eli talojen purkaminen, muuttaminen ja uusiin asuntoihin muuttaminen ei
ole tapahtunut aivan hiljaa LKAB:n maksamasta “reilusta” 25 prosentin
lisäkorvauksesta huolimatta, sillä joidenkin mukaan vanhasta asunnosta saadulla
summalla ei vastaavaa uutta saa. Ja miten muuttaa yhteisöllisyys, sukulaisuus-
ja tuttavuussuhteet sekä sosiaalinen ympäristö samalla? Miten nämä korvataan? Tämänkin vuoksi
muutosprojekti on suunniteltu hitaaksi, jotta uuteen kaupunkiin ja
asuinalueeseen voidaan mukautua paremmin.
LKAB
eli Luossavaara-Kiirunavaara aktiebolag
on vuonna 1890 perustettu rautakaivosyhtiö, jonka omistaa Ruotsin valtio. Sen
liikevaihto oli viime vuonna 16 miljardia kruunua ja liikevoitto ennen Kiirunan
kaupungin muuttokustannuksia 4 miljardia kruunua. Tällä kansainvälisellä
yhtiöllä on työntekijöitä 13 maassa ja heistä 2100 Kiirunassa. Kiirunan kaivos
on työllistänyt paljon väkeä sekä Suomesta että muualta Tornionlaaksosta. Tiedot täältä. Sieltä löytyy myös video talon siirtämisestä. (Lehti on maksumuurin takana.)
 |
| Kaupungintalon alakerran näyttelystä. |
 |
| Purettavan kaupungintalon ovenrivat. |
 |
| Kaupungintalon torni siirretään, ei itse taloa. |
Kiiruna
on syntynyt kaivoksen vuoksi, mutta mihinkään erämaahan se ei ole syntynyt,
vaan saamelaisten ja porojen asuttamalle alueelle. Kiirunasta ja LKAB:sta voi
lukea mm. Kiirunassa syntyneen Åsa Larssonin kirjoittamasta dekkarista Uhrilahja, Till offrer åt Molok, jossa
yhtenä henkilönä on Kiirunan kaivoksen ensimmäinen johtaja Hjalmar Lundbohm. Kirja kertoo myös kaivoksen ja sen johtajien vallasta. Tämä Lundbohmin
kulttuurihistoriallinen huvila on siis siirrettävien rakennusten listalla.
Kävin viimeksi Kiirunassa kesällä 2015 ja silloin satoi ja oli sumuista kuten kuvistakin näkee.
