Lukijat

maanantai 27. huhtikuuta 2015

Lappi ja Lapin sota - tuntematon, mutta missä?



Valitsin tänään näin sotaisan kuvan yhdestä syystä: tänään on kulunut 70 vuotta Lapin sodan päättymisestä ja sen vuoksi Suomessa vietetään veteraanipäivää. Kuva on Kilpisjärveltä, kolmen valtakunnan rajapyykiltä Koltajärvestä. Lapin sota ja lappilaisten sota-ajan kohtalot ovat mielestäni jääneet aika tavalla muun Suomen ja erityisesti karjalaisten jalkoihin, niin määrällisesti, mutta ennenkaikkea muullakin tavoin. Lappi tyhjennettiin väestä, joko Pohjanmaalle tai Ruotsiin, jonne esimerkiksi meidän kylän ja koko kunnan väestö sijoitettiin. Suurin osa Lapista tuhottiin ja ihmiset palasivat reilut 70 vuotta sitten poltettuun Lappiin. Toivottavasti Lapin sotaa muistellaan monissa paikoissa Lappia, sillä se ja myös koko evakkoaika ovat monella tavalla olleet merkittäviä Lapille ja sen ihmisille, myöhemmin myös Lapin jälleenrakentamiselle. (Itse olen kirjoittanut Lapin sodasta mm. täällä ja täällä.)

Rovaniemellä, Lapin maakuntamuseossa avautuu tänään uusi ja ajankohtainen näyttely Wir waren Freunde – Olimme ystäviä, sillä juuri päivälleen 70 vuotta sitten päättyi "asevelikansojen" taisteluksi kääntynyt yhteiselo eli juuri tämä Lapin sota. Näyttely kertookin Lapin ja erityisesti Rovaniemen saksalaisajasta. Näyttely on saanut paljon huomiota jo ennakkoon ja siihen tietysti kohdistetaan paljon ennakko-odotuksia. Se ei - onneksi - ole mikään sotahistoriallinen näyttely, vaan kertoo, kuten nimikin, ihmisten välisestä ystävyydestä ja arjesta, tavallisten ihmisten silmin. 

Koska Lappi sytytettiin palamaan Lapin sodassa 70 vuotta sitten, niin tarkoitus oli, että näyttelyä mainostetaan mustan huumorin keinoin tulitikkuaskilla, jossa on teksti "Wir waren Freunde - Olimme ystäviä". Sen tarkoitus oli symboloida tuhoa. Juuri tänä päivänä Lapin radio tiesi kertoa, että tämä näyttelyssä jaettavaksi tarkoitettu tulitikkuaski on kaupunginjohtajan - ja hänelle asiasta kertoneiden joidenkin kaupunkilaisten - mielestä liian uskallettu jaettavaksi. Katso radion juttu täältä. Museon mielestä tikkuaskia olisi voinut jakaa edelleen. Loistava ja provokatiivinen mainos tämä on; itse ainakin haluan ajatella sen nyt mainoksena, sillä kyllä näistä asioista pitää ja saa puhua. Onnea näyttelylle, jonka toivottavasti ehdin katsoa ensi kesän aikana.