Palsa olisi täyttänyt 75 vuotta

Taiteilija Kalervo ”Kalle” Palsan syntymästä tuli 12.3.2022  75 vuotta. Valitettavasti hän kuoli nuorena, syksyllä vuonna 1987. Hän ei ehtinyt nähdä tai nauttia taiteensa arvostuksesta elinaikanaan – ihan loppuaikaa lukuun ottamatta. Kuoleman jälkeen arvostusta on tullut, hänestä on julkaistu monia kirjoja ja järjestetty näyttelyjä. Hänen teoksensa ovat Kiasman omistuksessa, mistä kiitos Majlis Pitkäselle, jolle Palsa ne testamenttasi. Onneksi myös hänen kotitalonsa ja varasto eli Getsemane, joka toimi hänen ateljeenaan, on museoitu Kauko Sorjosen säätiön kustannuksella. Säätiö huolehtii myös museon toiminnasta.  (Olen kirjoittanut aiemmin museosta, ks. täällä.)

Tämä 75-vuotisjuhlavuosi on huomioitu Kittilässä, Palsamuseo ja Kittilän kulttuuritoimi tuottavat yhteistyössä kuuden nykytaiteilijan kanssa teossarja tämä vuoden aikana. Jo varsinaisena syntymäpäivänä mediataiteilija Juha Allan Ekholm käveli mediateoksessaan pitkin Kittilän raittia ja rakennuksia kädessään Hymypoika-patsas, joka on valittu näihin teoksiin. Teosten tulee osoittaa suhdetta Palsaan. Video on nähtävästi Palsa-museon sivuilla facebookissa ja instagrammissa. Muut taiteilijat ovat kuvanveistäjä Essi Korva, kuva- ja mediataiteilija Tuomo Kangasmaa, taiteilija Veera Kaamos Pitkänen, taidemaalari Reijo Raekallio sekä Palsasta useita teoksia kirjoittanut kuvataiteilija, FT Jyrki Siukonen. 

Yksi rakennuksista, joissa Ekholm kävi, oli kirjasto. Kirjasto ja lukeminen olivatkin Palsalle tärkeitä. Lukeminen ja lukeneisuus tulevat esille myös hänen julkaistuista päiväkirjoistaan. Toinen asia, mikä oli hänelle tärkeä, olivat elokuvat.

Museo avautuu taas kesällä. Kannattaa käydä, mikäli kuljette Kittilän ohi.

Kuvassa on Patteri, Kalervo Palsa, Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelma, Rovaniemen taidemuseo. Kallen taulut olivat usein sellaisia, että ne eivät sopineet seinälle niiden tunturimaisemien ja muiden mukaan. Esimerkiksi tällaisia ovat Kittilän yöelämää kuvaavat teokset, joita löytyy kyllä netistä etsimällä.

Lisäys: Tämä hymypoikapatsas ainakin minut yllätti, sillä minun oli - ja on vieläkin - vaikea tajuta mikä sen yhteys oli. Lehdissä onkin tästä seuraavasti kerrottu: "Näin voimme tuoda Palsan taiteellisuuden takaisin Kittilään hymypojan eli yhteisesti äänestetyn, positiivisen ja reilun ihmisen roolissa." -- Sanoi taiteilija Ekholm. Ymmärrän toki sen, että taustalla on Palsan taide laajemmin ja hänen tarinansa ihmisille. Nämä tarinat ja merkitykset ovat erilaisia - ja ovat aina olleet niin. Palsa on tärkeä osa Kittilän kulttuuriperintöä ja se on jättänyt jälkensä niin Kittilään, kittiläläisiin kuin nykytaiteeseen. Se Kittilä, mitä Palsa kuvasi taiteessaan,  ei ole se sama, joka meille entisille, nykyisille tai kävijöille on Kittilä.