Muinaisjäännöksiä kotiseudulla

Tämän koronaeristyksen aikana lähellä sijaitsevat muinaisjäännökset tulevat miltei päivittäin tutuiksi, sillä käveleepä vanhan maalaiskylän entisiltä mailta miltei mihin suuntaan tahansa, kulkee muinaisjäännösten ohi. En asu ihan muinaisjäännösten päällä, niitäkin löytyy joidenkin talojen pihoilta, mutta en kovin kaukana niistä. 

 

Komoisten kummut ilta-auringossa.

Yksi kävelyreitti kulkee Virnamäen muinaisjäännösalueen halki. Siihen kuuluvat kalmistoalue ja asuinpaikka, jonka lähellä sijaitsee kuppikiviä. Lisäksi Aurajoen rannassa sijaitsevat vielä Komosten kummut, joiden alkuperästä ollaan erimielisiä, toisten mielestä ne ovat hautakumpuja, mutta toisten mielestä kyseessä on leiripaikka. Tämä Virnamäki muodostaa Aurajokilaaksossa nuoremman rautakauden aikaisten muinaisjäännösten keskittymän. Tutkimusten perusteella alueella kasvaa ns. arkeofyyttejä, eli kasveja jotka kertovat rautakaudesta ja sen ihmisten toiminnasta. Nämä Aurajoen rantamaisemat ovat olleet sopivia maataloudelle ja joki on tarjonnut samalla kulkuväylän. 

Yksi tärkeimpinä ja viime vuosien mielenkiintoisimpia muinaisjäännöksiä onkin pari kilometriä asunnoltani yläjuoksun suuntaan sijaitseva Ristimäen kirkonpaikka, joka löydettiin muutama vuosi sitten kaivauksissa. Tästä tähän asti Suomen vanhimmasta löydetystä kirkon paikasta on kirjoitettu paljon ja sen löytöjen perusteella julkistetaan myöhemmin mm. uusi muinaispuku. Ristimäestä löytyy enemmän tietoja mm. täältä ja olen aiemmin kirjoittanut Ristimäkipäivistä, ks. kuvat. 

Yksi mielenkiintoinen muinaisjäännösryhmä on alueen kuppi- tai uhrikivet. Osaa niistä käytetään vieläkin ja niinpä onkin jännittävää kulkea miltei päivittäin yhden Virnamäen kuppikiven ohitse nähdäkseni, onko sinne uhrattu taas jotain. Yksi mieleen jäänyt uhri oli eräänä syksynä kivelle jätetty puinen kampa. Sieltä on löytynyt erilaisia ruokatavaroita ja mm. kynttilöitä.

Nämä uhrikupit erottuvat paljaalla silmällä – jos ne eivät ole sammaleen peitossa – ja ne ovat kallion tai maakiven pintaan hakattuja ja hiottuja pieniä kuoppia, jotka ovat halkaisijaltaan 5-10 senttiä ja syvyydeltään 1-3 senttiä. Kuppikiviä on löytynyt ihan viime vuosinakin. Niiden on nähty liittyvän uskontoon, esim. vainaja- ja hedelmällisyyskulttiin. Nämä Virnamäen kuppikivet ovat todennäköisesti rautakautisia ja sijainnista johtuen – niitä on löytynyt mm. peltojen pientareilta tai pellolle ulottuvissa kallioissa – niiden arvellaan liittyvän maatalouselinkeinoihin. Kuppikiviä löytyy myös Ristimäen läheltä.