Ristimäki ja Ristimäki-päivät

Arkeologit Jaana Riikonen ja Juha Ruohonen esittelevät Ristimäen kaivauksia. 

Aurajokilaaksossa on peltoaukeiden keskellä useita metsäisiä saarekkeita ja yksi niistä on Ristimäki, jolla sijaitsee Suomen vanhimman kirkon paikka. Ristimäellä on nyt muutamana kesänä tehty arkeologisia kaivauksia, joiden tuloksia esiteltiin jälleen Ristimäki-päivillä, nyt jo kolmannen kerran. Jo eilen Ristimäkeä esiteltiin Kuralan Kylämäen Muinaistekniikan päivillä, mutta tänään kaivauksia ja tutkimusten tuloksia esiteltiin paikan päällä.  Ristimäen löytänyt ja arkeologisia kaivauksia johtava Juha Ruohonen esitteli kaivauksia ja tutkimustuloksia. Itse kaivausten lisäksi kävijät saattoivat tutustua mm. läheltä löydettyyn kuppikiveen sekä rautakautiseen polttokenttäkalmistoon sekä muutenkin hienoon Aurajokilaakson kulttuurimaisemaan. Ristimäellä arkeologi Jaana Riikonen kertoi Ristimäen tekstiililöydöistä ja niiden tähänastisista tutkimuksista. Jaanalla oli yllään Kaarinan muinaispuku ja kuulijat olivat kiinnostuneita myös tästä. Viime kesänä kaivauksilta haudoista on löytynyt mm. kahta väriä olevia hiuksia,  joiden tutkimuksessa käytetään viimeisintä tekniikkaa (jota en edes osaa selittää). 

Kaivaukset tai itse Ristimäki kiinnostivat kävijöitä. Ristimäellä oli nähtävänä mm. kirkkoa esittävä pienoismalli sekä kaivausten esinelöytöjä. Itse kirkon nurkkakivien ja alttarin paikat ovat nähtävissä rekonstruoituna maastoon. Myös kaivausalueita oli vielä avoinna. Tänä kesänä on etsitty mm. alueen aitaa. Aiemmin elokuussa paikalla oli opetuskaivausten lisäksi myös yleisökaivaukset, joihin saattoi osallistua olematta arkeologian opiskelija.  Ristimäkeä on kaivettu pätkärahoituksella eikä jatkosta ole tällä hetkellä juuri tietoa. Turun yliopiston arkeologian oppiaine vastaa näistä kaivauksista ja tutkimuksista Ristimäellä.

Ristimäkeä on kaivettu vuodesta 2010 lähtien ja vuonna 2013 sieltä löydettiin kirkonjäännös, joka on ajoitettu 1100-luvun jälkipuoliskolta 1200-luvun alkuun. Se on siis toistaiseksi vanhin kirkkorakennus Suomesta ja kertoo näin mielenkiintoisesta kristillistymisen vaiheesta. Sen lähellähän sijaitsevat mm. Koroisten piispanistuimen paikka, Kaarinan ja Maarian kivikirkot sekä Turun tuomiokirkko.

Ristimäen esite kertoo itse löydöstä seuraavaa:

“ Kivijalan päälle rakennettu puukirkko on ollut kaksiosainen: länsipuolella on ollut neliömäinen runkohuone eli kirkkosali ja itäpuolella tätä pienempi kuorihuone, jossa myös alttari on sijainnut. Tämän kapeakuorisen kirkon seinähirret olivat todennäköisesti vaakasuorassa ja lattia oli tehty lankuista. Kirkosta on nykyisin jäljellä, suojassa maakerrosten alla, sen kivijalka ja kivinen alttarin perustus.

Rakennus on nykykirkkoihin nähden ollut kooltaan vaatimaton, mutta tästä huolimatta se on käyttöaikanaan erottunut maisemassa selkeästi. Pituudeltaan vajaa kymmenmetrinen kirkko on sijainnut Aurajokeen viettävän rinteen päällä pienellä kumpareella. Rakennukseen on mahtunut samanaikaisesti useita kymmeniä henkilöitä.”

Kirkkoa ympäröi suurehko hautausmaa-alue ja tällä hetkellä noin 30 hautaa on tutkittu; siellä on sekä naisten, miesten että lasten hautoja. Suuri osa haudoista on löytynyt aivan kirkon läheltä, arvokkaimpana pidetyltä paikalta. Kokeiden perusteella hautauksia on voitu tehdä jopa noin sata vuotta ennen kuin kirkko on rakennettu.  Kuva löytyy esimerkiksi täältä. 

Osa Ristimäen kaivauslöydöistä (helmet etupäässä kuvina). 

Kirkko on ollut ympärillä sijaitsevan kyläyhteisön kirkko. Vastaavanlaisia voi löytyä muualtakin. Itse nimi Ristimäki on tänään kuullun esitelmän perusteella tullut siitä, että kirkon paikalle on pystytetty muistoristi – vastaavanlaisia on löytynyt muistakin maista.  Kirkko itse ei välttämättä ole ollut kovin kauaa käytössä ja se on ajoitettu mm. sieltä löydetty rahojen perusteella. Sieltä tehtyjen esinelöytöjen ja radiohiiliajoitusten perusteella kirkon sekä kirkkomaan käyttö on loppunut ennen 1200-luvun puoliväliä. Kirkko on nähtävästi hylätty ja vähitellen lahonnut paikalleen. Satojen vuosien jälkeen siitä oli jäljellä ainoastaan nimi Ristimäki, kunnes näiden kaivausten avulla löydettiin nimelle selitys sekä tietysti esineitä ja kokonainen kirkon paikka nimen takaa.

Ristimäellä on ollut elämää myös kivikaudella, sillä noin 2000-1500 e.a.a se oli pieni saari, jolta on löytynyt hylkeepyytäjien jälkiä, kuten mm. keramiikan paloja sekä kvartsi- ja pii-iskoksia.  

Tutkimuksia on pystytty tekemään pitkälti ulkopuolisen rahoituksen turvin. Tätä varten on perustettu Suomen muinaistutkimuksen tuki ry, joka myy aiheeseen liittyviä tuotteita ja johon voi liittyä jäseneksi. Kaivauksista ja tutkimuksista löytyy lisätietoa täältä.

Aurajokilaaksossa kulkiessa historia on koko aja läsnä.  Kuppikiviä sekä eri kausille ajoitettuja kalmistoja löytyy läheltä useita.  Ristimäki on kuitenkin ainutlaatuinen muinaisjäännöskohde, jonka selvittäminen on mielenkiintoista ja tärkeää monestakin näkökulmasta. Se kertoo mm.  historian ja Suomen kirkollisen elämän alkulähteistä. Rahoituksen jatkuvuus vain puuttuu…