Viime kesänä kävin taas yhdessä Lapin
sodan päättymiseen kuuluvista paikoista eli saksalaisten 1942-1944 rakennuttamassa
Järämän eli Sturmbockin linnoitusalueella, lähellä Karesuvantoa. Se kulkee
Käsivarren poikki ja on saksalaisjoukkojen puolustuslinja, jonka tarkoituksena
oli suojata joukkojen vetäytymisiä. Enemmän Sturbockista kertoo Areenassakin
oleva ”Vaietut arktiset sodat” ja tämän puolustuslinjan dokumentoinnista
kertova teos Sturmbock. Tutkimusmatka
Lapin sodan linnoitteisiin, jonka ovat julkaisseet tämän dokumentointityön
tehneet Aleksi Rikkinen ja Emil Kastehelmi. Kirja sisältää paljon karttoja ja
valokuvia.
On mielenkiintoista, miten tuntematon Järämä on yhä Käsivarren tietä matkaaville turisteille. Monet toki tietävät siitä nyt ko. televisio-ohjelman vuoksi, mutta tämä 1997 entisöitynä avattu linnoitus ei ole vieläkään kovin tuttu. Itse kävin täällä ensimmäisen kerran 1990-luvulla, jolloin lähistöllä asuvat ystäväni veivät minut sinne kertoen, että nyt mennään sellaiseen paikkaan, joka on varmaan vieras. En ollut kuullut mitään tästä paikasta enkä sen entisöinnistäkään. Paikalla on entisöityjä juoksuhautoja, useita korsuja ja aseiden tuliasemapesäkkeitä. Todella vain osa on entisöity, mutta se sisältää kuitenkin useita satoja metrejä erilaisia taistelu-, yhdys- ja juoksuhautoja. Näkyvä osa tätä on rakennusvuonna pystytetty museorakennus, jonka pysyvä näyttely kertoo sota-ajasta Tunturi-Lapissa kuvin, esinein ja tarinoin. Lisäksi rakennukseen kuuluu kahvio.
Järämän rakentamiseen on osallistunut noin 2000-3500 henkeä, joissa vankien lisäksi mukana oli sotilas- ja työorganisaatio Todtin väkeä. Voi vain miettiä, kuinka monta ihmishenkeä kiviseen vaaraan kaivetut juoksuhaudat ja korsut ovat vaatineet. Rakentajien kohtaloista ei ole varmaa tietoa, sillä arkistot on nähtävästi tuhottu, mutta ihmistenjäänteitä löytyy tältä seudulta. Mitään varmuutta esimerkiksi paikoista, joista hautoja on löytynyt, ei juuri ole. Harvalla on enää näistä asioista muistitietoa
Järämän linnoitus rakennettiin
suojaamaan vetäytyviä saksalaisjoukkoja; toinen vastaava oli Norjan puolelle. Parhaimmillaan
siellä on sanottu olleen12 000 saksalaissotilasta. Järämän rakentaminen
aloitettiin elokuussa 1942 ja se hylättiin, kun saksalaiset vetäytyivät asemasodan
jälkeen kohti pohjoista ja Pohjois-Norjaa. Suomalaiset olivat seuranneet
vetäytyviä joukkoja läheiseen Markkinan kylään asti. Lapin sotahan päättyi 27.4.1945, jolloin
viimeiset saksalaissotilaat menivät Norjan puolelle.
Täällä kävijöistä suurin osa on suomalaisia. Toiseksi eniten on ruotsalaisia, sitten itävaltalaisia, hollantilaisia ja sveitsiläisiä. Norjalaisia ei kuulemma kuulu kävijöihin, mikä johtuu toisen maailman sodan aikaisista tapahtumista. Paikka on auki vain kesäisin ja se kuuluu Enontekiön kunnalle. Näyttely kaipaisi hieman uusimista, sillä paikka on tärkeä. Se kertoo myös paikallisten evakkoajasta ja jälleenrakennuksesta.
