Haaparannan asemalla + kirjavinkki

Vuonna 1809 solmitun Haminan rauhan jälkeen vedettiin uusi valtioiden välinen raja Tornionlaaksoon, jolloin Ruotsin uudeksi itärajaksi tuli Tornionjoki – lukuun ottamatta Suensaarta, jolla Tornion kaupunki sijaitsi. Uudelle rajalle molemmat valtiot, Ruotsi ja Venäjä pyrkivät rakentamaan omia symboleitaan ja tekemään alueesta omaa. Yksi Ruotsin valtakunnan kannalta tärkeistä ja representatiivisista rakennuksista on vuonna 1918 valmistunut Haaparannan rautatieasema, jonka on suunnitellut Ruotsin rautateiden (SJ) pääarkkitehti Folke Zettervall. Haaparannan asema on yksi Ruotsin suurimpia asemarakennuksia, sillä raja-asemana sen matkustajamääriin pantiin suuria odotuksia. Samalla myös Ruotsin itäraja sai arvoisensa symbolin. (Ks.myös tätä.)  Karungin ja Haaparannan välinen rata avattiin jo 1915. Ensimmäisen maailmansodan aikana rata oli ainut yhteys Venäjän ja Saksan välillä. Ratayhteys uusine rautatiesiltoineen väylän yli Suomeen vihittiin 6.10. 1919. 

 

Haaparannan aseman kautta on aikojen kuluessa kulkenut monenlaista kulkijaa, tsaarittarista ja kuninkaallisista Leniniin ja sotainvalideista, pakolaisista ja sotalapsista ihan tavallisiin interreilaajiin tai sukulaismatkalaisiin. Esimerkiksi leskikeisarinna Dagmarin salonkivaunu kuljetettiin alkuvuonna 1917 täältä jään yli Tornion puolelle, koska yhteyttä Tornioon ei vielä ollut. Itse olen lähtenyt ensimmäiselle interreilille vuonna 1980 Haaparannan kautta ja ihaillut - tai oikeastaan ihmetellyt - sen suuruutta ja sisätilojen loistoa. Täältä löytyy tietopaketti aseman ja radan historian alkuvaiheista. 

Sisäkuvia asemalta (2009).

Koska Suomen ja Ruotsin raideleveydet eroavat toisistaan, on Haaparannan aseman ratapihalla molempia raiteta ja nämä ratapihat sijaitsevat toisistaan erillään. Vähitellen Haaparannan radan henkilöliikenne lakkautettiin ja asema suljettiin matkustajilta. Ruotsin sisäinen henkilöliikenne loppui 2000. Nykyisin tällä radalla on tavaraliikennettä, kuten esimerkiksi Outokummun terästehtaalta Ruotsiin. Henkilöliikenne on suunniteltu aloitettavaksi uudelleen 2015.  

Tällä hetkellä asema toimii Haaparannan kaupungin nuorten tilana, jossa on mm. erilaisia verstaita, bändien harjoitustiloja ja kahvila. Siellä pidetään myös diskoja, joissa käy nuoria sekä Suomesta että Ruotsista. Lisäksi siellä on Haaparannan historiasta kertova valokuvanäyttely, jossa on myös kuuluisa haaparantalaisen valokuvaaja Mia Grenin kuvia. 

Lisäys:  Jan  Bergsten on kirjoittanut kirjan Tornionlaakson rautateistä, kuvat ovat Mia Grenin. Täältä lisää.