Lukijat

Näytetään tekstit, joissa on tunniste salakuljetus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste salakuljetus. Näytä kaikki tekstit

torstai 28. toukokuuta 2015

Gevaliatiellä - salakuljetusta, joppausta ja vähän muuta



"Hei arvoisa vierailija! Olet juuri astunut Turun yliopiston kansatieteen oppiaineen verkkonäyttelyyn Rajattomasti pirtua, rajattomasti kahvia, rajaton salakuljetus, jonka toteutuksesta vastaavat kansatieteen opiskelijat. Verkkonäyttelyn aiheena, kuten varmaan jo arvasitkin, on salakuljetus. Mitä ja miten on salakuljetettu, kuinka viranomaiset ovat pyrkineet estämään salakuljetusta ja millä tavoin salakuljetus on jäänyt elämään tarinoissa, lauluissa ja elokuvissa, sekä paikallisesti muistitietona? Muun muassa näihin kysymyksiin löydät näyttelyn sivuilta vastauksia.

Sivuilla liikutaan klikkailemalla vihreitä aktivoituvia kenttiä, ja lisäksi löydät etusivun materiaalit valikkoina sivujen ylä- ja alapalkeista. Näissä valikoissa ovat myös tiedot salakuljetusverkkonäyttelyn työryhmästä, sekä mahdollisuus antaa palautetta näyttelystä. Nyt olet valmis lähtemään matkalle salakuljetuksen mielenkiintoiseen maailmaan! Gevaliatielle pääset heti tekstin alta vasemmalle osoittovan nuolen vierestä."

Gevaliatiellä liikkuvat muulit ja jopparit. "Trokareiden salataskuissa on kahvipaketti ja varpunen. Turistit kamerat kaulassa ja matkalaukku kainalossa reissaamassa nostalgiselle ja eksoottiselle entisajan salakuljetusseudulle smuglauskiertoajeluineen. Gevaliantie kulkee legendaarisen kahvin salakuljetuksen ja hohdokkaiden ja kiehtovien salakuljetusnähtävyyksien kautta sanaston saloihin. Miksi kahvia salakuljetettiin ja koska? Mikä ihme on joppari?  Tervetuloa matkalle!" 

Näin alkoi kansatieteen opiskelijoiden tekemä verkkokurssi, jonka avajaisia olemme juuri viettäneet. 
Salakuljetusta käsittelevä kurssi järjestettiin kansatieteessä ensimmäistä kertaa. Salakuljetusta käsittelevien luentojen jälkeen tehtävän verkkonäyttelyn avulla opiskelijat tutustuivat kirjallisuuden, arkistolähteiden ja muun aineiston avulla salakuljetukseen niin Suomen rajoilla kuin kauempana maailmalla. Näyttelyn rakentamista koskevan osuuden opettajana toimi jatko-opiskelija Maija Mäki. Luento- ja näyttelykurssi oli kokeilu, jonka avulla opiskelijat joutuivat tekemällä oppimisen avulla konkreettisiin töihin. Tekemällä oppiminen osoittautui hyväksi ja yksinkertaiseksi tavaksi opetuksen konkretisoinnissa. Tekemällä ja osallistumalla opiskelijat laativat näyttelysuunnitelman ja toteuttivat verkkonäyttelyn sen tiedottamiseen ja avajaisiin asti.
 
Nyt valmistunut verkkonäyttely on myös oiva tapa tutustua salakuljetukseen omalta kotisohvalta. Se eroaa museoiden perus- ja vaihtuvista näyttelyistä mm. siten, että erilaisia verkkosovelluksia käyttämällä siitä puuttuvat niin museotila kuin konkreettiset esineet ja asiakirjat. Näin kaikkien ei tarvitse tulla Turkuun, näyttelyn saatavuus on laaja ja se palvelee meitä myös jatkossa. Nyt valmistunut verkkonäyttely ei toivottavasti jää viimeiseksi oppiaineessamme! Konkreettisia esinenäyttelyitä oppiaineessa on toki laadittu aiemminkin. Kiitos kaikille kurssilaisille!  

Tutustukaa näyttelyyn, jättäkää omia salakuljetusmuistoja ja/tai kokeilkaa minkälainen matkustaja olisitte. Nekin löytyvät tästä näyttelystä.  Sivusto löytyy täältä: Gevaliatiellä. Tervetuloa! 

PS. tämä kuvan Gevaliatie, Gevalialuodda löytyy Kuttasen kylästä Käsivarresta. Se johtaa vanhalle joenylityspaikalle, jonka kautta on tuota erinäisiä kiloja Gevalia-kahvia ja muutakin tavaraa.

 
 

lauantai 28. heinäkuuta 2012

Rajattoman Euroopan rajamailla osa III: kahvia Aacheniin

Täällä lyhyiden välimatkojen Schengen-Euroopassa rajan ylittämistä ei juuri edes huomaa kuin korkeintaan eri kielisistä opasteista tai autojen rekkareista. Toisin on ollut Saksan, Hollanin ja Belgian rajamailla toisen maailmansodan jälkeen, jolloin täälläkin salakuljettaminen oli monesti välttämätöntä. Kolmen valtion rajan lähellä sijaitseva Aachenin alue on ollut tunnettu sodan jälkeen erityisesti kahvin salakuljetuksesta, sillä brittien miehityvyöhykkellä kahvilla oli korkea vero. Kahvia salakuljetettiin Hollannista ja Belgiasta Saksaaan. Salakuljettajia oli satoja ja heitä kutsuttiin sysimustiksi kissoksi, jotka yön turvin rahtasivat kahvia reppuihin tai vaatteisiin kätkettyinä. Osa käytti erityisiä salakuljetusliivejä, osa puolestaan kulki polku- ja moottoripyörillä, joiden istuimiin kahvi piilotettiin tullimiesten ja brittiläisten sotilaitten tarkastusten varalta.

Musta kissa (chat noir) eli kahvinpavut olivat kovaa valuuttaa tässä kolkassa sodan jälkeen. Salakuljetusta tehtiin osaksi hengen pitimiksi - kuten Suomen länsirajallakin - osaksi ehkä seikkailun tai alueen perinteiden vuoksi ja sitä jatkettiin 1950-luvulle asti.  Täälä Aachenin seudulla elettiin rajattomassa Euroopassa paljon ennen Schengeniä - tai ainakin osa eli. Osa kävi myös työssä rajan takana, osa puolestaan ostoksilla. 

Sijaintinsa puolesta Aachenin seutu on monikielinen ja -kulttuurinen: siellä puhutaan kolmea kieltä, siellä on tunnistettavissa viisi kulttuurialuetta ja kaiken näiden lisäksi tällä Euroalueella tehdään yhteistyötä yli valtioiden ja alueiden rajojen. Enää kahvia ei tarvitse salakuljettaa, mutta Saksan vanhimmaksi kahvinpaahtimoksi itseään mainostavan Plums'in kahvia oli pakko ostaa mukaan.


Rajan lähellä sijaitsevassa Eifelin vuoristossa on kuulemma kirkko, joka on osittain maksettu kahvin salakuljetuksella ja sitä kutsutaan kansan suussa nimellä Sankt Mokka. Tätä kirkkoa en nähnyt, mutta sen sijaan pääsin ihailemaan Aachenin tuomiokirkkoa, joka on Saksan ensimmäinen maailmanperintökohde vuodelta 1978. Se on toiminut myös rakennuttajansa Kaarle Suuren kruunajaiskirkkona.


Kävimme samalla retkellä myös Hollannin puolella Maastrichtissa, jossa Maastrichtin sopimus on 7.2.1992 allekirjoitettu. Sen kunniaksi on pystytetty mm. Maura Biavan tähdistä koostuva monumentti Euroundabout Bonnefanten museon eteen. Korkeammat 12 tähteä symboloivat niitä maita, jotka osallistuivat vuoden 1991 kokoukseen. Loput 23 lyhyempää tähteä edustavat myöhempiä ja tulevia EU:n jäsenvaltioita. Tämän monumentin kauneudesta voi olla monta mieltä.

Euroundabout, kuvan lähde näkyy sitä klikkaamalla.

Monet kiitokset ystävälleni Allulle ja Allumiehelle mukavasta retkestä minulle entuudestaan tuntemattomille seuduille!

Päivän havainto: Kirkosta saa myös upean kirjakaupan, kuten Maastrichtissä on tehty.