Korona-pelin voi voittaa, mutta kuka voittaa tämän Wuhanista lähteneen koronaviruksen – tai miten se voitetaan – on tällä hetkellä vielä ratkaisematta. Kovasti sitä yritetään, mutta lujalla vauhdilla se on alkanut vaikuttaa meidän arkielämäämme matkustusrajoituksineen ja muineen. Miten paljon mieluummin olisin tällä hetkellä etukäteen sovitulla Pietarin matkalla kuin täällä Turussa itse määräämässäni “melkein” eristyksessä kotona kuunnellen netistä striimattuja konsertteja. Huomisiltana voisin olla Pietarin filharmonikoiden pienessä salissa kuuntelemassa Schumania ja Brahmsia. Mutta en valita, sillä parempi näin. Koronan vuoksi kiireinen ja kiva kevät on nyt koko lailla peruttu ja osa tapahtumista kuten promootio on siirretty syksyyn. Myös osa perutuista kongresseista on siirretty syyskesään tai syksyyn. Työnantaja on ohjeistanut koronatilanteen vuoksi työntekijöitä siirtymään etätyöhön, jos se työtehtävien kannalta on mahdollista. Opetus hoidetaan nyt mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksien avulla.
Osa hamstraa vessapaperia ja säilyviä elintarvikkeita, osa ei. Kai vessapaperin ostamisella osoittaa tekevänsä jotain oman ja perheen turvallisuudeksi, sillä eihän se ainakaan vanhene, kuten vaikka leipä tai hedelmät.
 |
| Miehiä etulinjassa Joutsijärvellä tammikuun alussa 1940. SA-kuva. |
Tänään 13.3. on myös talvisodan päättymispäivä ja sen muistoksi ovat kirkonkellot soineet aamupäivällä ja Helsingissä on Tuomiokirkon eteen sytytetty yhtä monta kynttilää kuin talvisota kesti eli 105. Myös Lapista lähdettiin talvisotaan, vaikka se Lapin näkökulmasta on jäänyt hieman muiden varjoon. Kutsu ylimääräisiin kertausharjoituksiin kävi lokakuussa 1939. Sodan alkaessa kittiläläisiä miehiä oli sotimassa mm. Kainuussa kuten Kuhmossa, Suomussalmella, Raatteessa ja myös Viipurinlahdella. Kittiläläinen Lauri Marttala on julkaissut historian kandityön sivutuotteena kittiläläisten sotataivalta Kainuussa kuvaavan kirjan “Komppanian talvisota. Kittiläläiset Kainuun suurtaisteluissa.” (2018). Se kertoo juuri kittiläläisten kiväärikomppaniasta kovissa talvisodan taisteluissa kuten Raatteen tiellä.
Monet näkevät talvisodassa ja tässä taistelussa koronavirusta vastaan yhtäläisyyksiä; esimerkiksi eräs tuttu kirjoitti facebookissa, että 80 vuotta sitten Suomi sai riisua suojavarustukset, kun Suomea kohdannut epidemia oli nujerrettu ja eiköhän tästä koronastakin selvitä. Myös valtiovarainministeri Katri Kulmuni muistutti eilisessä koronaa koskevassa tiedotustilaisuudessa 80 vuotta sitten tapahtuneesta ja korosti, että niin nyt kuin silloinkin suomalaisia yhdistäneet arvot eli turva, yhteisvastuu ja huolenpito, tulevat auttamaan tästäkin tilanteesta pois.
Aika vähän julkisuutta on saanut kansatieteilijä Astrid Reponen-Juvaksen teko talvisodan rauhanehtojen tultua julkisiksi. Hän ampui itsensä Eduskuntatalon eteisessä vastalauseeksi koville rauhanehdoille. Tämä itsemurha salattiin pitkään. Tästä ja myös Reponen-Juvaksen tutkimustyöstä ja ideologiasta on kirjoittanut hänen tyttärensä Meri-Helga Mantere teoksen Vapauden taju.
Wuhanilaiset kollegamme ovat nyt olleet reilut 50 vuorokautta poissa Wuhanista anoppilassa. Perheen pieni tyttö on oppinut tänä aikana, että ulkona ei ole turvallista. Ulkona on myös aina pidettävä hengityssuojaa. Kahteen viikkoon ei ole tullut uusia koronapotilaita, mutta valtion toimet ovat vieläkin kovin tiukkoja. He toivovat kovasti, että tämä panepidemia menisi mahdollisimman pian ohi ja vähin vaikutuksin täällä.
 |
| Uusi raja Kuhmon Saunajärvellä. Kuhmo 1940.03.13, SA-kuva. |
