Viime viikonlopun vietin Kölnissä siellä asuvan opiskelukaverini luona. Eeva on asunut
Saksassa 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Hän oli suunnitellut minulle houkuttelevan
ohjelman, josta valitsin ekskursion Reinin varren linnoihin. Tai oikeammin vain
yhteen niistä, Marksburgin linnaan, joka on ainut Reinin varren linnoista, jota
eivät edes hakkapeliitat olleet onnistuneet hävittämään. Osa sen muureista olikin rakennettu
30-vuotisen sodan aikana ja ehkä ne suojasivatkin linnan pitkin ja poikin
nykyistä Saksanmaata riehuneiden suomalaisten (ja ruotsalaisten) tuholta.
Linnan
sijaitsee korkealla Braubachin kalliolla, josta avautuvat upeat näkymät alas
jokilaaksoon ja sitä ympäröiville rinteille. Linnan vanhin osa on rakennettu jo
1300-luvulla, mutta sitä on laajennettu ja korjattu myöhemmin, jota siinä on näkyvssä monien eri aikakausien rakennustyylejä. Osallistuimme opastetulle kierrokselle, jossa pääsi tutustumaan linnan
eri osiin ja myös yrttipuutarhaan, joka oppaan mukaan on saanut mallia jopa Hildegard von Bingeniltä. Tiettyjä osia linnasta voi vuokrata juhlia ja muita
yksityistilaisuuksia varten. Linnassa järjestetään myös asiaan kuuluvia pitoja,
joissa takkatulen loisteessa ja kynttilöiden valossa nautitaan keskiajalle tyypillisiä
ruokia "melkein autenttisin tavoin". Marksburgin linna on nykyään Saksan linnayhdistyksen omistuksessa ja tietyllä tavalla
linnasta ja opaskierroksesta sai hieman harrastelijamaisen käsityksen. Joka tapauksessa
– yhden oppaan mukaan – linna on kiinnostanut japanilaisia niin paljon, että
jotkut olisivat halunneet ostaa ja siirtää sen Japaniin. Koska tähän ei suostuttu,
niin tarinan mukaan linnasta on tehty kopio Japaniin. Tarina on hyvä, mutta sen
todenperäisyydestä ei kannata huolta kantaa.
Hyvän
museon kriteerejä ovat myös hyvä museokauppa ja ravintolapalvelut. Niissä ei
ollut mitään moittimista, päinvastoin harvoin on museoravintolasta niin hyvät näköalat
kuin Marksburgin ravintolan terassilta.
Illalla
kävimme syömässä kivassa belgialaisessa ravintolassa, jonka ruoka oli hyvää,
mutta palvelu oli jostain syystä sinä iltana erittäin hidasta. Maanantaina kävelimme
Kölnin keskustassa. Valitettavasti taidemuseo ei ollut auki, koska oli
maanantai. Tuomiokirkko oli paikallaan keskustassa ja koska aurinko paistoi,
saatoin ihailla nk. Richterin ikkunan väriloistoa. Tämän ikkunan on vuonna 2007 tehnyt kölnilainen taiteilija Gernhard Richter. En toki yksin,
sillä Kölnin tuomiokirkko on Saksan suositun yksittäinen matkailukohde, jossa käy päivittäin keskimäärin 10
000 ihmistä. Näin kertoi Baedekerin matkaopas, mutta englanninkielinen wikipedia väitti kävijöitä olevan tuplaten eli 20 000 päivässä. Kirkko on valtavan kokoinen ja sinne mahtuu noin 4000 kävijää kerralla. Kirkko on otettu Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 1996. Tosin vuonna 2004 se otettiin uhanalaisten maailmanperintökohteiden listalle, koska Kölnin kaupunki suunnitteli useiden yli 100 metriä korkeiden pilvenpiirtäjien rakentamista aivan tuomokirkon läheisyyteen. Seuraavana vuonna järki voitti ja rakentamissuunnitelmat hylättin ja tuomiokirkko voitiin poistaa uhanalaisten maailmanperintökohteiden listalta. Tämän viisilaivaisen basilikan rakentamisen aloitettiin
1200-luvulla, mutta nykyisen muotonsa se sai vasta 1800-luvulla. Kirkon toisessa maailmansodassa kärsineet vauriot saatiin korjattua vasta vuonna 1956.
Köln on
mukavan tuntuinen kaupunki ja siellä on paljon nähtävää, mielenkiintoisia
museoita, vanha kaupunki ja Reinin rannan uudet rakennukset. Niille, jotka eivät erityisemmin pidä goottilaisen tyylin kirkoista, löytyy Kölnistä myös romaanisia kirkkoja. Kölnissä juodaan
mm. kölschiä ja syödään kölniläistä kaviaaria. Kiitos kölniläisille ystävilleni ja toivottavasti tavataan uudestaan Kölnissä!
Kölnissä näkyi myös useita tällaisia Maibaumeja, joista ainakin yksi näkemämme oli omistettu miehelle. Kuka osaisi kertoa miksi?
Päivän havainto: Urheilu on vakava asia. Täällä Saksassa sitä vasta on murheellisia miehiä (ja kai naisiakin), kun Bayern München hävisi Mestarien liigan loppuottelun Chelsille rangaistuspotkukilpailulla.
 |
| Kölnin vanhakaupunki illan hämärtyessä. |
