Viime viikonlopun vietin Kölnissä siellä asuvan opiskelukaverini luona. Eeva on asunut
Saksassa 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Hän oli suunnitellut minulle houkuttelevan
ohjelman, josta valitsin ekskursion Reinin varren linnoihin. Tai oikeammin vain
yhteen niistä, Marksburgin linnaan, joka on ainut Reinin varren linnoista, jota
eivät edes hakkapeliitat olleet onnistuneet hävittämään. Osa sen muureista olikin rakennettu
30-vuotisen sodan aikana ja ehkä ne suojasivatkin linnan pitkin ja poikin
nykyistä Saksanmaata riehuneiden suomalaisten (ja ruotsalaisten) tuholta.
Linnan
sijaitsee korkealla Braubachin kalliolla, josta avautuvat upeat näkymät alas
jokilaaksoon ja sitä ympäröiville rinteille. Linnan vanhin osa on rakennettu jo
1300-luvulla, mutta sitä on laajennettu ja korjattu myöhemmin, jota siinä on näkyvssä monien eri aikakausien rakennustyylejä. Osallistuimme opastetulle kierrokselle, jossa pääsi tutustumaan linnan
eri osiin ja myös yrttipuutarhaan, joka oppaan mukaan on saanut mallia jopa Hildegard von Bingeniltä. Tiettyjä osia linnasta voi vuokrata juhlia ja muita
yksityistilaisuuksia varten. Linnassa järjestetään myös asiaan kuuluvia pitoja,
joissa takkatulen loisteessa ja kynttilöiden valossa nautitaan keskiajalle tyypillisiä
ruokia "melkein autenttisin tavoin". Marksburgin linna on nykyään Saksan linnayhdistyksen omistuksessa ja tietyllä tavalla
linnasta ja opaskierroksesta sai hieman harrastelijamaisen käsityksen. Joka tapauksessa
– yhden oppaan mukaan – linna on kiinnostanut japanilaisia niin paljon, että
jotkut olisivat halunneet ostaa ja siirtää sen Japaniin. Koska tähän ei suostuttu,
niin tarinan mukaan linnasta on tehty kopio Japaniin. Tarina on hyvä, mutta sen
todenperäisyydestä ei kannata huolta kantaa.
Hyvän
museon kriteerejä ovat myös hyvä museokauppa ja ravintolapalvelut. Niissä ei
ollut mitään moittimista, päinvastoin harvoin on museoravintolasta niin hyvät näköalat
kuin Marksburgin ravintolan terassilta.
Illalla
kävimme syömässä kivassa belgialaisessa ravintolassa, jonka ruoka oli hyvää,
mutta palvelu oli jostain syystä sinä iltana erittäin hidasta. Maanantaina kävelimme
Kölnin keskustassa. Valitettavasti taidemuseo ei ollut auki, koska oli
maanantai. Tuomiokirkko oli paikallaan keskustassa ja koska aurinko paistoi,
saatoin ihailla nk. Richterin ikkunan väriloistoa. Tämän ikkunan on vuonna 2007 tehnyt kölnilainen taiteilija Gernhard Richter. En toki yksin,
sillä Kölnin tuomiokirkko on Saksan suositun yksittäinen matkailukohde, jossa käy päivittäin keskimäärin 10
000 ihmistä. Näin kertoi Baedekerin matkaopas, mutta englanninkielinen wikipedia väitti kävijöitä olevan tuplaten eli 20 000 päivässä. Kirkko on valtavan kokoinen ja sinne mahtuu noin 4000 kävijää kerralla. Kirkko on otettu Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 1996. Tosin vuonna 2004 se otettiin uhanalaisten maailmanperintökohteiden listalle, koska Kölnin kaupunki suunnitteli useiden yli 100 metriä korkeiden pilvenpiirtäjien rakentamista aivan tuomokirkon läheisyyteen. Seuraavana vuonna järki voitti ja rakentamissuunnitelmat hylättin ja tuomiokirkko voitiin poistaa uhanalaisten maailmanperintökohteiden listalta. Tämän viisilaivaisen basilikan rakentamisen aloitettiin
1200-luvulla, mutta nykyisen muotonsa se sai vasta 1800-luvulla. Kirkon toisessa maailmansodassa kärsineet vauriot saatiin korjattua vasta vuonna 1956.
Köln on
mukavan tuntuinen kaupunki ja siellä on paljon nähtävää, mielenkiintoisia
museoita, vanha kaupunki ja Reinin rannan uudet rakennukset. Niille, jotka eivät erityisemmin pidä goottilaisen tyylin kirkoista, löytyy Kölnistä myös romaanisia kirkkoja. Kölnissä juodaan
mm. kölschiä ja syödään kölniläistä kaviaaria. Kiitos kölniläisille ystävilleni ja toivottavasti tavataan uudestaan Kölnissä!
Kölnissä näkyi myös useita tällaisia Maibaumeja, joista ainakin yksi näkemämme oli omistettu miehelle. Kuka osaisi kertoa miksi?
Päivän havainto: Urheilu on vakava asia. Täällä Saksassa sitä vasta on murheellisia miehiä (ja kai naisiakin), kun Bayern München hävisi Mestarien liigan loppuottelun Chelsille rangaistuspotkukilpailulla.
Kölnin vanhakaupunki illan hämärtyessä. |
Tasa-arvo kaikessa, myös Maibaumeissa!
VastaaPoistaTaustamusiikiksi olisit muuten hyvin voinut laittaa vaikka
tämän.
Hirveän monet saksalaiset ei tykkää yhtään Bayern Münchenistä, mutta oli jännä huomata, miten melkein kaikki toivoi niiden voittavan tässä tapauksessa.
Maibaumien arvoituksen ratkaisi Eeva tuossa alhaalla. Onneksi tuossa kappaleessa oli teksitys, sillä ei sitä olisi muuten edes saksaksi tunnistanut! :) Teema kyllä olis sopinut, mutta musiikkilaji ei.
PoistaKyllä taas telkkarissa illalla mässäiltiin häviöllä ja lehdissä oli kuvia surun murtamista pelaajita. Mutta saarilla on ollut eri meininki, kuten Vihreätniityt kertoo.
Oli tosi kiva vierailu, Helena! Nähtiinpä taas pitkästa aikaa. Se Maibaumasia jäi kansatieteilijänä kaivamaan, sillä niitä ... hmmm rumahkoja risuja... näkyy todellakin paljon. En muuten tiennyt, että tapa on vieläkin niin elävä.
VastaaPoista"Europas Männer greifen oft zu Schmuck oder Blumen, um das Herz ihrer Angebeteten zu erobern. Doch im Rheinland - der Region rund um Köln, Bonn und Aachen muss gleich ein ganzer Baum her!" http://www.dw.de/dw/article/0,,2571685,00.html
Liebesmaien: ".... Brauch, dass die jungen, unverheirateten Männer eines Dorfes vor den Häusern aller unverheirateten Frauen kleinere Maibäume, sogenannte Maien (meistens Birken oder im oberschwäbischen Tannen), als „Gunstbeweis“ aufstellen. In einigen Teilen Deutschlands, zum Beispiel im Rheinland, im Bergischen Land, in Franken und in Schwaben, ist es üblich, dass männliche Jugendliche und junge Männer nur am Haus ihrer Freundin oder Angebeteten einen Baum anbringen. Üblich sind vor allem mit buntem Krepp-Papier geschmückte Birken, wobei die Farbe der Bänder ursprünglich eine Bedeutung hatte. Am Baum wird ein sogenanntes Maiherz aus Holz oder festem Karton angebracht, in das der Name der Angebeteten eingraviert und in der Regel auch ein Spruch als Liebesbeweis geschrieben wird.
Der Maibaum bleibt einen Monat lang stehen, bis zum ersten Juni. Dann holt derjenige den Maibaum ab, der ihn gestellt hat. Üblicherweise wird dies, wenn die Frau ihn mag, mit einer Einladung zum Essen, und/oder mit einem Kasten Bier belohnt. Es gibt allerdings auch die Tradition, dass der junge Mann, der den Baum wieder abholt, von der Mutter der Frau einen Kuchen, vom Vater einen Kasten Bier und von ihr selbst einen Kuss bekommt.
In einem Schaltjahr kann es umgekehrt sein: Weibliche Jugendliche, junge Frauen und verheiratete Männer stellen teilweise auch ihrerseits Maibäume auf." (http://de.wikipedia.org/wiki/Maibaum)
Siinä se on: karjausvuotena myös naiset pystyttävät maibaumeja! Tänä vuonna olen todellakin nähnyt vain miehille laitettuja puita.
Terveiset Kölnistä, Eeva
Kiitos jäljityksestä. Kiva tietää ja se kadulla tapaamamme tyyppi oli väärässä. Vielä joudutte pari viikkoa ihailemaan näitä puita. Ne Baijerin kylän puut ovat kyllä kauniimpiä.
PoistaHienoa että olit löytänyt naamakirjaan linkin siitä Japanin Marksburgista. Ja Allu oli löytänyt lisää kopioita.
Köln on tosi kiva kaupunki ja siellä on nähtävää. Mitenkäs Vasco nyt voi?
karjausvuosi on tietysti karKausvuosi
VastaaPoista/Eeva
Olipa hienot sivut Marksburgin linnasta. Kävin panoraamakierroksella esim. Kräutergartenissa. Olen ihan samaa mieltä, Köln on mukavan tuntuinen kaupunki kaikin puolin. Yhden kesän olin siellä aikoinani kesätöissä ja myöhemmin turistina. Ei ihme, että Allu viihtyy.
VastaaPoistaSen muistan Saksan muistakin kaupungeista, että elämä niissä oli aivan sekaisin jalkapallo-otteluiden aikana. Kyllä sitä ihmeteltiin, kun aina olin luullut, että kotikaupunkini jalkapalloinnostus oli jotain hysteeristä.
Sivut on hienot, mutta se näköala oli vielä hienompi. Meitä opasti hieman sellainen "leipääntyneeltä" kuulostanut opas.
PoistaKöln on mutkattomamman tuntunen kuin esim. tämä Hampuri. Olin jalkapallon MM-kisojen aikana 2006 Tirolissa ja sielläkin kaikki oli sekaisin jalkapallon vuoksi, mutta se oli sillon hauskaa! Saksa pelasi hyvin, vaikkei se voittanutkaan. Suomalainen innostus on aika pientä siihen verrattuna.
Jos siellä surtiin Bayern Munchenin hävitötä, niin meillä oli puolestaantunnelma katossa. Juniori on Chelsean kannattaja, ja sai jännittää ihan viime minuuteille asti joukkueensa puolesta. Välillä pisti silmät kiinni, kun ei enää voinut katsoa niitä rangaistuspotkuja. Ottelun jälkeen katsoimme pettyneitä B.M:n pelaajia, jotka makasivat itkua vääntänen kentällä. Ihan tuli heitä sääli!
VastaaPoistaEn ole koskaan käynyt kunnolla (jos ei 30 min rajanylitystä lasketa)Saksassa. Allun postauksia lukiessa ja nyt sinun on tullut mieleen, että Saksaan voisimme lähteä ja samalla pojat voisivat käydä katsomassa jalkapallo-ottelun. Minä mielummin keskityn nähtävyksiin, kuin jalkapalloon!
Uskon että teillä juhlittin! Sain itsekin kommentin tuosta facebookiin Lontoosta. Ja näin telkkarista miten Englannin pääministeri lohtuhalasi Merkeliä. :) Kyllä niille B.M:n pelaajille tuli "surujuhla" ja sitä on näytetty tänään mediassa.
PoistaKyllä Saksassa kannattaa lomaila, tänne tulee kesä! Ja on oikeasti paljon nähtävää, monenlaista luontoa, kulttuuria ja urheilua. Jalkapallo on isossa roolissa, joten pojat varmaan viihtyvät, kun vain on pelien aika!