![]() |
| Salzburgin Glöckerlaufenin kaverit toivottavat teille onnellista uutta vuotta! |
Kansainvälisyydellä en kuitenkaan tarkoita tässä sitä, että suurin osa joulukoristeista ja - tavoista on tullut meille Ruotsista tai Saksasta, vaan sitä, miten paljon ulkomaalaisia tulee viettämään joulua tai uutta vuotta Lappiin. Joulucharterit ovat tuoneet useiden vuosien ajan tuhansia ja tuhansia, etupäässä brittejä, mutta myös muita päiväksi tapamaan Joulupukkia kaamokseen ja osallistumaan edes hetken ajan Lapin joulun taikaan. Vuonna 1984 brittiläinen matkatoimisto järjesti ensimmäisen charter-lennon Rovaniemelle Concordella. Brittituristeille oli järjestetty päiväksi ohjelmaa, kuten porolla ja moottorikelkalla ajelua, pulkkamäkeä, suopunginheittoa ja - niin - lapinkaste. Tätä lentoa on pidetty sen herättämän suuren huomion mukaan näiden jouluchartereiden alkuunpanijana. Joululentojen määrissä näkyvät luonnollisesti taloudelliset suhdanteet ja tänä vuonna ei ole Kittilän kentällä päästy entisiin ennätyksiin, joskin sinne on tullut tai tulee yhteensä 130 tilauslentoa tämänkin joulusesongin aikana. Ensimmäinen joulucharter Kittilään saapui 1993 (kenttä avattiin säännölliselle lentoliikenteelle 1987).
![]() |
| Uudenvuoden menoliikennettä tammikuussa 2012 Kittilän kentältä. |
Moni voi miettiä sitä, mitä järkeä on lähteä Englannista (sieltä suurin osa näistä päivämatkalaisista tulee) päiväksi keskelle Lapin kaamosta ja maksaa siitä satoja tai tuhansia euroja/henkilö. Joulumatkalaisilla on minuuttiaikataulu ja kaiken on sujuttava tarkkojen planien mukaan, jotta pitkä odotus tai ruuhka matkan eri "rasteilla" ei pilaa turistin ainutlaatuista kokemusta joulun tai'asta. Näin käy helposti kun lentokone lähtee jo Englannista pari tuntia myöhässä. Ks. esim. täältä ja täältä.
Meidän talon naapurissa on pari vuokramökkiä, joista tällä hetkellä toisessa on neljä venäläistä matkailijaa ja toisessa saksalaispariskunta. Myös aiempina jouluna näissä mökeissä on ollut ulkomaalaisia joulun- ja uudenvuoden viettäjiä. Vähän kauempana eli 40 km päässä sijaitsevassa Levin hiihtokeskuksessa on taas tuhansia ja tuhansia venäläisiä ja englantilaisia turisteja ja kai sinne joku saksalainen, hollantilainen, ranskalainen ja myös norjalainen mahtuu sekaan. Levin raitilla ja kaupoissa kuuleekin melkein enemmän venäjää ja englantia kuin suomea.
Toki joulussa ja joulukoristeissa näkyy mainiosti se, miten kulttuurissa
on monia kerrostumia ja monesta suunnasta tulleita vaikutteita. Meillä Länsi-Lapissa on totuttu ostamaan joulukoristeita ja -ruokia aina Ruotsin puolelta, niinpä esimerkiksi julmust, ruotsalaiseen jouluun olennaisesti kuuluva virvoitusjuoma, on meille ollut tuttu kauan ennen kuin sen suomalaisiin joulupöytiin tulo on etelän mediassa noteerattu uutiseksi. Julmustia on luonnehdittu kotikaljan ja omenalimsan sekoitukseksi, mutta makeaa se on. Aiemmin myös erilaiset jouluvalot koristivat väylänvarren ja länsilappilaisia koteja aiemmin kuin muualla Suomessa. Luulisi jo, että nykyään nämä koristetrendit tulevat samaan aikaan Suomeen ja Ruotsiin. Ainakin erilaiset nettikaupat ylittävät rajat nopeasti.
Mutta se aito joulu ja erityisesti se, mitä matkailijoille tarjotaan. "Aitous on yksi tonttukylän valttikorteista. Tontut ovat pukeutuneet vanhoihin, perinteisen suomalaisen tontun asuihin, ja tonttukylästä on haluttu tehdä aidon suomalaisen joulun kaltainen. Kaikki on aitoa, ei muovista, ja tämä on myös yksi toimeksiantajan toiveista; tuoda ihmisille aito ja autenttinen joulukokemus, ei tuotteistettua muovista joulua." (Lähde Kuokka, Tiia & Laaksonen Tanja: Ammattina tonttu. Elämyksellisen joulutuotteen tuottaminen, Lahden ammattikorkeakoulu.)
Näitä mietin ja ihailien samalla erzgebirgeläistä kynttilänjalkaa ja herrnhutilaistähteä, joka näkyy meidän pirtin ikkunasta järvelle päin. On meillä toki näitä "perinteisiä suomalaisia" joulukoristeitakin...
P.S. Blogger toimii huonosti tällä mobiiliversiolla eikä suostu tallentamaan kuvia, hädintuskin tekstiä.

