Lukijat

tiistai 1. tammikuuta 2013

Aito joulu on kansainvälinen


Salzburgin Glöckerlaufenin kaverit toivottavat teille onnellista uutta vuotta!
Vaikka joulua riittää vielä Nuutinpäivään asti, niin mekin jouduimme heittämään joulukuusen ulos, sillä se varisi enemmän kuin oli luvallista. Viime kesänä kuusia vaivasi ainakin täällä pohjoisessa joku ruostesieni ja joko sen tai muun syyn vuoksi neulaset varisivat tosi helposti ja nopeasti. Nyt sitten ihailen näitä jäljelle jääneitä joulukoristeita, joita toki riittää, ja mietin miten kansainväliseksi joulu on täällä mennyt.

Kansainvälisyydellä en kuitenkaan tarkoita tässä sitä, että suurin osa joulukoristeista ja - tavoista on tullut meille Ruotsista tai Saksasta, vaan sitä, miten paljon ulkomaalaisia tulee viettämään joulua tai uutta vuotta Lappiin. Joulucharterit ovat tuoneet useiden vuosien ajan tuhansia ja tuhansia, etupäässä brittejä, mutta myös muita päiväksi tapamaan Joulupukkia kaamokseen ja osallistumaan edes hetken ajan Lapin joulun taikaan. Vuonna 1984 brittiläinen matkatoimisto järjesti ensimmäisen charter-lennon Rovaniemelle Concordella. Brittituristeille oli järjestetty päiväksi ohjelmaa, kuten porolla ja moottorikelkalla ajelua, pulkkamäkeä, suopunginheittoa ja - niin - lapinkaste.  Tätä lentoa on pidetty sen herättämän suuren huomion mukaan näiden jouluchartereiden alkuunpanijana. Joululentojen määrissä näkyvät luonnollisesti taloudelliset suhdanteet ja tänä vuonna ei ole Kittilän kentällä päästy entisiin ennätyksiin, joskin sinne on tullut tai tulee yhteensä 130 tilauslentoa tämänkin joulusesongin aikana. Ensimmäinen joulucharter Kittilään saapui 1993 (kenttä avattiin säännölliselle lentoliikenteelle 1987).

Uudenvuoden menoliikennettä tammikuussa 2012 Kittilän kentältä.
Moni voi miettiä sitä, mitä järkeä on lähteä Englannista (sieltä suurin osa näistä päivämatkalaisista tulee) päiväksi keskelle Lapin kaamosta ja maksaa siitä satoja tai tuhansia euroja/henkilö. Joulumatkalaisilla on minuuttiaikataulu ja kaiken on sujuttava tarkkojen planien mukaan, jotta pitkä odotus tai ruuhka matkan eri "rasteilla" ei pilaa turistin ainutlaatuista kokemusta joulun tai'asta. Näin käy helposti kun lentokone lähtee jo Englannista pari tuntia myöhässä. Ks. esim. täältä ja täältä. 

Meidän talon naapurissa on pari vuokramökkiä, joista tällä hetkellä toisessa on neljä venäläistä matkailijaa ja toisessa saksalaispariskunta. Myös aiempina jouluna näissä mökeissä on ollut ulkomaalaisia joulun- ja uudenvuoden viettäjiä. Vähän kauempana eli 40 km päässä sijaitsevassa Levin hiihtokeskuksessa on taas tuhansia ja tuhansia venäläisiä ja englantilaisia turisteja ja kai sinne joku saksalainen, hollantilainen, ranskalainen ja myös norjalainen mahtuu sekaan. Levin raitilla ja kaupoissa kuuleekin melkein enemmän venäjää ja englantia kuin suomea.

Toki joulussa ja joulukoristeissa näkyy mainiosti se, miten kulttuurissa on monia kerrostumia ja monesta suunnasta tulleita vaikutteita. Meillä Länsi-Lapissa on totuttu ostamaan joulukoristeita ja -ruokia aina Ruotsin puolelta, niinpä esimerkiksi julmust, ruotsalaiseen jouluun olennaisesti kuuluva virvoitusjuoma, on meille ollut tuttu kauan ennen kuin sen suomalaisiin joulupöytiin tulo on etelän mediassa noteerattu uutiseksi. Julmustia on luonnehdittu kotikaljan ja omenalimsan sekoitukseksi, mutta makeaa se on. Aiemmin myös erilaiset jouluvalot koristivat väylänvarren ja länsilappilaisia koteja aiemmin kuin muualla Suomessa. Luulisi jo, että nykyään nämä koristetrendit tulevat samaan aikaan Suomeen ja Ruotsiin. Ainakin erilaiset nettikaupat ylittävät rajat nopeasti.

Mutta se aito joulu ja erityisesti se, mitä matkailijoille tarjotaan. "Aitous on yksi tonttukylän valttikorteista. Tontut ovat pukeutuneet vanhoihin, perinteisen suomalaisen tontun asuihin, ja tonttukylästä on haluttu tehdä aidon suomalaisen joulun kaltainen. Kaikki on aitoa, ei muovista, ja tämä on myös yksi toimeksiantajan toiveista; tuoda ihmisille aito ja autenttinen joulukokemus, ei tuotteistettua muovista joulua." (Lähde Kuokka, Tiia & Laaksonen Tanja: Ammattina tonttu. Elämyksellisen joulutuotteen tuottaminen, Lahden ammattikorkeakoulu.)

Näitä mietin ja ihailien samalla erzgebirgeläistä kynttilänjalkaa  ja herrnhutilaistähteä, joka näkyy meidän pirtin ikkunasta järvelle päin. On meillä toki näitä "perinteisiä suomalaisia" joulukoristeitakin...


P.S. Blogger toimii huonosti tällä mobiiliversiolla eikä suostu tallentamaan kuvia, hädintuskin tekstiä.




10 kommenttia:

  1. Harmi ettei nähdä kuvia. Tunnen useita suomalaisia, jotka eivät ole ennen lainkaan halunneet itselleen ulkomaalaisia jouluperinteitä, mutta ovat viime aikoina (globalisaatio?) alkaneet muuttaa mieltään ja jopa ostaneet erzgebirgeläisen joulupyramidin. Jostain syystä olen itse ollut aina kosmopoliitti näissä(kin) asioissa. Ehkä siksikin, että meidän perheellä oli suhteita ulkomaille ja sain jo pikku likkana mm. tämän. Ja joulupukki saa mielestäni olla punaisissa vaatteissa, vaikka se onkin C*c* C*l*n keksintöä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mie en tajua, sillä tämä Blogger on toiminut koko joulun ajan huonosti, että sain edes tuon tekstin julkaistua, vei 2 tuntia!

      Poista
    2. Ja sinänsä on aika vaikea pitäytyä vain _aitosuomalaisissa_ jouluperinteissä, koska jokseenkin kaikki on lainattua ja toki sovitettua oman maun ja mallin mukaan.

      Poista
  2. Nuo englantilaisten joulumatkat ovat saaneet tänä vuonna paljon palstatilaa lehdissä. Aina kaivellaan niitä epäkohtia:-(

    Niistä joulukoristeista – kun vielä muutamia vuosia sitten ajoimme täältä länsirannikolta melkein joka toinen vuosi kohti Itä-Uuttamaata joulunviettoon, herätti huomiota aina se, kuinka jouluvalot ulkona ja talojen ikkunoilla vähitellen harvenivat mitä etelämmäksi tulimme. Sama päin vastoin, kun muutimme aikoinamme Turun seudulta tänne, olivat nämä kaikenlaiset valot lipputangoissa ja muissa melkein häiritseviä. Onneksi eivät olleet silloinkaan värillisiä eikä niitä niin paljon enää näykään. En ole koskaan osannut ajatella joulua vain kansallisena juhlana. Muistan kuinka lapsena ihailimme lasisia saksalaisia joulupalloja isän kotoa ja joulupukin punaiset vaatteet ja hahmon on muuten keksinyt ja piirtänyt isoisäni sisaren perhepiiriin kuuluva henkilö.

    Blogger on kiukutellut minullekin.

    VastaaPoista
  3. Kyseessä on brittiyhtiö, joka toimii itsenäisesti ja ei nähtävästi käytä paikallisia tonttuja ja joulupukkia... Mutta aika tiukat aikataulut taitavat noissa päivän matkoissa olla. Suomalaiset loukkaantuivat siitä, koska heidän mielestään vika on vain ja ainoastaan sen brittiyhtiön, eikä Lapin matkailun. (en onneksi tiedä tästä enempää mitä lehdistä luin...)

    Minusta on hienoa, kun siellä Pohjanmaalla on niitä omia valoja kuten Tro, hopp och kärlek Pietarsaaresa ja on niitä kai muitakin, en vain tunne. Vai että olet piireissä joulupukin designerin kanssa? ;-) Eihän tarvitse kuin vähän raaputtaa joulun taustaa, niin sen "aitouden" alta löytää mitä kaikkea ollaan saatu muilta kansoilta ja kulttuureilta. Ne vanhat lasiset joulupallot ovat ihania. En raskinut ostaa niitä itselleni, koska meillä on kuusessa erilaiset koristeet.

    Lohduttavaa, että blogger ei ole vain minulle ollut kiukkuinen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tro, hopp och kärlek tuo minulle oikein kunnon ihanan vanhanajan tunnelman. Nuo Pietarsaaren omat valot koristivat ennen monia jouluikkunoita näillä seuduilla Pietarsaaren ulkopuolellakin. En muista, että olisin nähnyt niitä tänä jouluma missään. Aivan varma olen siitä, että vielä ne tulevat takaisin.

      Poista
    2. Näen niitä aina Turussakin joulun aikaan, yhdellä ystävälläni on ja olen bongaillut niitä ikkunoista. Se on hieno valokoriste.

      Poista
  4. Ensin: antoisaa alkanutta vuotta ja kiitos mielenkiintoisista kirjoituksista.
    Asiasta aivan toiseen. Törmäsin blogistaniassa kirjoitukseen Kanniston kirjaan Elämäni "nomadina". Nomadeistahan siinä ei ole kyse, siksi laitan lainausmerkit. Luin sen kesällä eikä se nyt ihan hirveästi sytyttänyt. Mutta mainitsit saksankielisestä (kai oikeita?) nomadeja käsittelevästä tieteellisestä kirjasta ja sen perään tässä kyselen.
    Maasta muutto, siirtolaisuus, kiertely, vaeltelu, vero- ja milloin mikäkin pakolaisuus, niihin liittyvät integraatiokysymykset, osavuotinen ulkomailla asuminen eläkkeellä tai nuorempana, expattilaiset lähetettyinä tai itse hakeutuneina ... siinä sellainen kuvio ja sarka ettei yksi ihmisikä riitä siitä selvää ottamaan, mutta synnyttä kiinnostavia kysymyksiä - vai mitä?
    paskeriville Ranskan ja Saksan välimaastosta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin sinulle hyvää alkanutta vuotta ja uusia seikkailuja. Vai olet jo ehtinyt lukaista tuon Elämäni nomadina; täytynee kuitenkin sitä katsoa kirjastosta, en itse kyllä hanki.

      Mainitsemani saksankielinen teos on Das Figurativ der der Vagabondage. Kulturanalysen mobiler Lebensweisen ja sen on toimittanut kollegani Johanna Rolshoven Grazin yliopistosta sikäläisen opiskelijansa kanssa. Valitettavasti teoksen sisällysluetteloa en löytänyt netistä, artikkelit ovat laajalta alalta. Olen vähän jäävi suosittelemaan, sillä siellä on omakin artikkeli. Osaa noista mainitsemistasi teemoista on käsitelty ja Johanna on kirjoittanut paljon kakkosasuinpaikkalaisista. Teemat ovat todella laajoja, mutta niin äärettömän mielenkiintoisia ja osaksi myös omakohtaisia...

      Tässä linkki kustantajaan ja kirjaan: http://www.transcript-verlag.de/ts2057/ts2057.php

      Lukuiloa jos hankit sen!

      Poista
  5. please follow me on my blog and give me support i just started thank you http://fashionisastyleoflife.blogspot.com.au/

    VastaaPoista