Ennakkoäänestysauto

Lokakuussa kansatieteessä väitteli – nyt siis jo FT – Jussi Lehtonen maaseudun liikkuvista palveluista. Tässä työssä hän yhdisti kansatieteen ja tulevaisuudentutkimuksen. Lehtonen selvitti Suomen maaseudun keskeisimpien palvelujen ja erityisesti liikkuvien yksiköiden historiaa, nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Myymälä-, kirjasto- ja pankkiautojen sekä autopostitoimistojen toimintaan ja taustoihin tutustumalla hän rakensi sekä tulevaisuuskuvia että skenaarioita. Tutkimuksessa esitetyt erilaiset skenaariot kertoivat sekä hyvinvoivasta että tyhjenevästä maaseudusta – aina skenaarion mukaan.  Asuimmepa tai vietimmepä aikaa ties minkälaisella maaseudulla, niin sen palveluiden järjestäminen ja saatavuus vaikuttavat maaseudulla asuvien ja siellä aikaa viettävien ihmisten elämään myös tulevaisuudessa. Lehtosen mukaan mm. digitalisaation tuomat muutokset saattavat ohjata tulevaisuuden maaseudun palveluja pois nykyisistä toimintamalleista. Sähköiset lähipalvelut ja jakamistalouden keinoin hoidettava postinkuljetus voivat olla yksi esimerkki siitä, miten kauppa-, kirjasto-, pankki- ja postipalvelut saatetaan tulevaisuuden suomalaisella maaseudulla järjestää. Väitöskirja löytyy täältä.  

Yksi tällainen, aika vaatimattomalta tuntuva, mutta tärkeä ja nyt erittäin ajankohtainen palvelu on ennakkoäänestysauto, jollaisia kiertää ainakin täällä Lapissa, nähtävästi muuallakin. Näin autottomat – tai muut henkilöt, joilla ei juuri silloin ole keskustaajamiin asiaa, pystyvät äänestämään näppärästi ennakkoon. 

Kunnallisvaalien lähestyessä yksi huvitus on ollut lueskella postilaatikkoon ilmestyneitä vaalimainoksia. Yksi pohjanoteeraus – toivottavasti tämän pahempia ei enää tule – jaettiin pari kolme päivää sitten. Sen mukaan “Haittamaahanmuutto on Suomen pahimpia vitsauksia, saati sitten kuntamme.” Se pitää kuulemma pysäyttää kuntamme rajoille. Mitähän tämä tarkoittaa? Kielivirheistä välittämättä ajattelin, etä vihjataanko tällä siihen, että kunta sitoutui ottamaan vastaan pienen määrän turvapaikan saaneita? Mutta vielä älyttömämpää seurasi tässä mainoksessa: “Ruotsinkielen opiskelu pakollisena kunnassamme on vähintäänkin absurdia, kun kunnassamme on 0,1% ruotsinkielisiä.” Lukemalla viisastuu, sillä en tiennytkään että Kittilässä on 0,1 %, jotka ovat ilmoittaneet äidinkielekseen ruotsin. Tuolla äidinkielisten osuudella tai määrällä ei sinänsä ole tässä mitään merkitystä, vaan sillä, että matkailupitäjässä kielten – ruotsin lisäksi esimerkiksi saksan, venäjän, kiinan ja ranskan – osaaminen on tärkeää. Jos ruotsia ei opiskella peruskoulussa ja/tai lukiossa, niin se rajoittaa ja estää jatkomahdollisuuksia, sillä tietyissä opinahjoissa ja ammateissa/viroissa on osattava Suomen virallisia kieliä. Lisäksi Kittilästä on lyhyt matka sekä Ruotsin että Norjan rajalle, joten ruotsin osaaminen tästä näkökulmasta olisi tärkeää. Toki sen nuuskan voi ostaa länsirajan takaa ilman ruotsin taitoakin. Kolmanneksi, Kittilästä kuten muualtakin Lapista lähti 1950- ja 1960-luvuilla suuri määrä ihmisiä työn perässä Ruotsiin. Nyt monien tutkimustenkin perusteella kolmannen sukupolven ruotsinsuomalaisten suomen taito on kadoksissa, joten seurustelevatko he englanniksi paikallisten sukulaistensa kanssa? Miksei puhuta pakkoenglannista tai pakkomatematiikasta tms? Luulisi yrittäjän ja yrittämistä ajavan kunnanvaltuustoehdokkaan tajuavan kielitaidon, myös ruotsin, tärkeän merkityksen matkailupitäjässä. Minä ainakin olen kiitollinen Raili Holapalle ja Anna-Liisa Lietulle, joiden loistavan opetuksen ansiosta sain hyvän pohjan ruotsille. 

P.S. Asiaan liittyy vielä se, että k.o. kunnallisvaaliehdokas ei ainakaan tuon  mainoksen perusteella tiedä missä asioissa valtuusto pystyy päättämään.