Joppausta 100 vuotta sitten - Maailman neulansilmätapahtumat Haaparannalla elokuussa 2016

Sekä Haaparanta että Tornio muodostivat sata vuotta sitten varsinaisen neulansilmän, sillä vaikka Ruotsi olikin julistautunut jo silloin neutraaliksi, sijaitsi se Suomen rajalla ja Suomihan oli silloin vielä osa Venäjän keisarikuntaa. Tätä kulttuuriperinnön ja historian tuotteistamista, joka oli nimetty Maailman neulansilmä -tapahtumaksi vietettiin nyt jo kolmatta kertaa; tosin valitettavasti kaikki tapahtui tällä kertaa vain Haaparannan puolella ja ruotsiksi.

Tänä vuonna teemana oli salakuljetus ja kaikki siihen liittyvä, sillä sata vuotta sitten tällä alueella suorastaan vilisi joppareita, salakuljettajia, suuria ja pieniä “liikemiehiä”, toimittajia, vakoojia, agentteja, taiteilijoita, ilotyttöjä ja kaikenlaisia seikkailijoita. Haaparannan puolella keskuspaikkana oli muutama vuosi sitten valmistunut Haaparannan kaupunginhotelli, jonka palveluja ja erityisesti myös puhelinta he saattoivat käyttää. Joppareilla toimisto oli taskussa ja kaikki sopimukset tehtiin suullisesti.

Nämä ensimmäisen maailmansodan ympärille muodostuneet vuodet oikeastaan muodostavat ensimmäisen suuren joppausepokin tällä alueella. Joppaus eli salakuljetus tapahtui tuolloin suurelta osin Suomen puolelta Ruotsiin, osaksi hintojen, mutta myös tavaran saannin vuoksi. Joppauksen kannattavuus riippui tietysti kysynnästä ja tarjonnasta; mitä oli saatavilla ja mihin hintaan. Tavaroita ostettiin sieltä mistä niitä saatiin ja myytiin siellä, missä niistä oli pulaa ja saatiin hyvä hinta. Tavarapula, hintaerot ja valuuttakurssien erot mahdollistivat suurten voittojen saamisen.  

Näitä asioita, jotka ovat tärkeä osa sekä Haaparannan että myös Tornion historiaa esitettiin teatterin, esitelmien, ruuan ja musiikin avulla etupäässä Haaparannan kaupunginhotellissa, mutta myös Suomalais-ruotsalaisella kansankorkeakoululla ja Hermanssonin kauppahuoneessa. Vielä maanantaina suunnattiin merelle ns. joppausretkellä, mutta en pystynyt olemaan siellä mukana. Valitettavasti sää ei tänä vuonna suosinut, joten Fru Strömin kahvilanäytös piti siirtää sisätiloihin. Harrastajapohjalta esitetyt näytelmät sopivat hyvin teemaan. Näytelmien ja koko Neulansilmän idea oli Haaparannalla syntyneen Sara Frykmanin kynästä.

Tämän kesän tapahtumat keskittyivät siis Haaparannan puolelle, vaikka Haaparantaa ei olisi edes olemassa ilman rajaa ja Torniota. Myös näytelmien roolit olivat etupäässä Haaparannan ruotsia puhuvalle pikkuporvaristolle. Toivottavasti ensi vuonna, jolloin teemana ovat myös Suomen puolen tapahtumat – Suomihan itsenäistyi vuonna 1917 kuten kaikki tietysti muistavat –   Suomi on paremmin mukana. Esimerkiksi minulta eräs suomalainen nainen tuli kysymään ruotsiksi pitämästäni esitelmästä; hän ei ollut ymmärtänyt siitä paljoakaan eikä sitä, miksi kaikki tapahtui nyt Haaparannan puolella ja miksi Suomen tapahtumia ei ollut mukana. Mutta kerta kaikkiaan loistava aihe ja tapa tuotteistaa alueen tärkeää kulttuuriperintöä ja historiaa.