Särestössä käymässä

Lähimatkailuna harrastaneena olemme siinä mielessä onnellisia, että lähistöllä – siis alle sadan kilometrin säteellä – on useita mielenkiintoisia kohteita. Yksi niistä on Kaukosessa sijaitseva Reidar Särestöniemen taidemuseo, jonka nykyinen näyttely ”Uhanalainen luonto” kertoo ja kuvaa Reidarin käsityksiä  lähiympäristön hävi(tt)ämisestä. Taiteilijana Reidar Särestöniemi käsitteli luonnon puolestapuhujana tärkeää teemaa, luonnonsuojelua. Hän ilmaisi ajatuksensa luonnon tuhoamisesta ja sen seurauksista värikkäästi paitsi maalauksissaan myös lukuisissa haastatteluissaan. Hän sanoi: ”Mie kerron näissä tauluissa ihmisille asioita. Ja näytän sitä, minkä mie näen.”

Reidarin eläessä lappilainen elämänmuoto koki suuria mullistuksia ja modernisaatio näkyi monin tavoin esimerkiksi Särestössä ja lähiympäristössä. Metsätyöt ja maatalous koneellistuivat, omavaraistalous ja perinteiset elinkeinot hävisivät ja ihmisiä muutti niin Ruotsiin kuin kaupunkeihin. Ounasjoki kulkuväylänä menetti merkitystään ja voimayhtiöt alkoivat miettiä joen valjastamista tuottamaan sähköä.

Särestöniemi toimi eläessään myös Ounasjoen asioissa ja valjastamista vastustavan Ounasjoki-soudun suojelijana. Ounasjoki virtaa Särestön ohi ja se on mukana myös Reidarin tauluissa, kuten Ounasjoen aallot (1975). Ounasjoki suojeltiin erityislailla 1983.

Särestössä on nähtävillä Reidarin elämänpiirin monia kerroksia, kuten synnyinkoti Vanha Särestö, galleria, ateljee ja kahvilarakennus. Myös 1977 palaneen ateljeen kivijalka on näkyvillä. Uudet rakennukset ovat Raili ja Reima Pietilän suunnittelemia.  Vanhassa Särestössä asuivat aikoinaan Reidarille tärkeät vanhemmat ja muu perhe. Reidarin veli Antton asui siellä kuolemaansa asti (1997). Hänestä muistuttavat mm. pirtin seinälle kerätyt kellot. Rakennus edustaa peräpohjalaista rakennusperinnettä ja siihen on myöhemmin lisätty suuhuone. Samassa pihapiirissä ovat myös talli ja navetta latoineen.

Vanha Särestö ja sen rakennukset on korjattu vanhaa asuunsa kuvaamaan 1940-1950-lukuja. Reidar käytti pirttiä ateljeenaan 1959-1965 ja tällöin maalaamisen tarvitseman valon vuoksi suurennetut ikkunat on palautettu entiseen kokoonsa. Kuistissa on Jäämeren muistoja, simpukankuoria ja verkon kohoja.

Vanhassa Särestössä oli Matti Saanion valokuvanäyttely Koipinahoista rehukauraa – Särestö ja sen arkitunnelmia. Reidarin kanssa ystävystynyt Saanio vieraili usein Särestössä 1960-1970-luvulla ja kuvasi tätä ajalleen tyypillistä elämäntapaa ja sen töitä. Ateljeessa oli Saanion kuvia ”Balin näkyjä – Reidar kotona ja maailmalla.”

Särestössä on nykyään myös pronssinen näköispatsas kuvaamassa Reidar Särestöniemeä. Kuvanveistäjä Sonja Vectomovin tekemä patsas paljastettiin syykuussa 2015. Patsaan on teettänyt ja museolle lahjoittanut mesenaatti, kotiseutuneuvos Kauko Sorjonen Reidarin syntymän 90-vuotisjuhlan ja Särestöniemi-museon perustamisen 30-vuotisjuhlan muistoksi. Jokainen voi muodostaa patsaasta oman näkemyksensä. Onneksi Reidarin haudalla on jaspiskivi. 

.