Lukijat

tiistai 14. heinäkuuta 2020

Pallashotellin jälkiä luonnossa ja muistoissa



Vanha Pallaksen hotelli, 1938. Museoviraston kuvakokoelmat (HK19731119:2105), Pietinen, Vähäkallio, Hämäläinen.


Kävin pitkästä aikaa Pallastunturilla, jossa olen 1980-luvulla ollut matkailuhotellissa töissä useana vuonna keväisin ja kesäisin. Se olikin hyvä työpaikka opiskelijalle! Silloin se kuului vielä Suomen Matkailuliitolle, matkailun valtakunnalliselle keskusjärjestölle. Se perustettiin 1887 ja ajautui konkurssiin 2001. Näin koronakesänä kotimaanmatkailu on suosittua ja pysäköityjen autojen jono oli yhtä pitkä kuin keväällä hiihtoaikana. 

 
Nykyinen hotelli.
Pallaksen alueesta voi hyvin sanoa, että se edustaa hyvin kotimaisen tunturimatkailun alkuvaiheen paikkoja. Samalla siihen liittyvät vahvasti luontoon kuuluvat kansalliset erityispiirteet, jotka ovat näkyvissä myös tänään. Sijaitseehan siellä Suomen vanhin kansallispuisto, joka perustettiin jo 1938. Tähän silloiseen Pallas-Ounastunturien puistoon on 2005 yhdistetty Ylläs-Aakenustunturin suojelualue. Tämä uusi kansallispuisto sai nimekseen Pallas-Yllästunturin kansallispuisto. 




Pallastunturin matkailuhistoria kertoo Lapin matkailurakentamisen historiasta 1930-luvulta alkaen. Vuonna 1938 avattiin Pallastunturille puurajan yläpuolelle upea funkishotelli varakkaita, etupäässä hiihtoturisteja varten. Hotelli oli osaksi omavarainen, sillä vajaat 10 kilometrin matka lähimmältä maantieltä hoidettiin lumen aikaan pororaidoilla. Siellä oli mm. oma sähkölaitos ja lehmiä, kanoja ja porsaita. Kyseessä oli ensimmäinen hiihtourheilua varten rakennettu matkailurakennus eikä sen rakentamisessa ja varustamisessa markkoja säästetty. Tämä valkoiseksi rapattu funkishotelli muodosti näyttävän kontrastin puuttomassa tunturimaastossa. Hotellin suunnittelivat Väinö Vähäkallio ja Aulis Hämäläinen. Myös sisätiloihin ja sisustukseen satsattiin; mm. Artekin kalusteet, Aino Aallon kankaat ja Paavo Tynellin valaisimet. Jatkosodan aikana saksalaiset sotilaat lomailivat täällä ja Lapin sodan loppuvaiheissa hotelli räjäytettiin. Sitä todistivat mm. pari läheisen paliskunnan poromiestä, joiden tehtävänä oli vahtia poroja tunturissa. Räjäytyksen jäljet siivottiin vasta 1980-luvulla lopullisesti, toki vieläkin on näkyvissä tiilenpaloja ja vähän rautaromua.

 
Vanhan hotellin paikalta.
Sota katkaisi myös hyvin alkaneen matkailubuumin. Jälleenrakennusaika näkyy hyvin matkailurakentamisessa. Tänne alemmas puurajalle rakennettiin uusi hotelli vuonna 1948. Hotellin suunnitteli silloisen omistajansa Suomen Matkailijayhdistyksen arkkitehti Jouko Ylihannu. Hirsiseinäisenä ja uudessa paikassa se ei pistänyt samalla tavalla silmään kuin edellinen, modernilta näyttänyt funkishotelli. Tässä hirsihotellissa on nähtävänä kansallisromantiikkaa ja viittauksia saamelaiskulttuuriin, joka on näkynyt erityisesti hotellin ja ravintolan sisustuksessa sekä mm. tarjoilijoiden asuissa.
Pallaksen hotelli kuuluu nykyään Lapland Hotels -ketjuun, joka on halunnut rakentaa paikalle uuden, suuremman hotellin. Pallaksien alue liitettiin vuonna 2004 Muonion kuntaan Kittilän kunnan valituksista huolimatta. (ks. tästä)   Matkailuhotelli sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella "Pallastunturit", joka on luokiteltu myös kansallismaisemaksi. Hotellin on nähty sijoittuvan hyvin viiden, Pallas-, Palkas-, Pyhä-, Taivas- ja Laukukeron maisemaan. Korkein näistä on Taivaskero eli Himmelriiki. 




Hotellin – ja toki myös samassa pihassa sijaitsevan metsähallituksen luontokeskuksen – lähellä on myös ympäristötaidetta. Viiden taiteilijan töissä on käytetty etupäässä luonnonmateriaaleja, kuten kiviä, kasveja ja puuta, joten niiden pitäisi sulautua osaksi luontoa.



Täältä lähtee myös mm. suosittu vaellusreitti kohti Hettaa sekä lyhyempiä reittejä.
Pallakset ovat myös poronhoitoaluetta, ja hotellin lähellä sijaitsee mm. merkitysaitaus.

2 kommenttia:

  1. Jännä yhteensattuma. Luin juuri eilen Pallas-Yllästunturista yhdestä lehdestä ja mietin, että se alue on jäänyt minulta ihan tutkimatta. Kerran olen ajanut siitä ohi, mutta silloin satoi vettä ja oli ihan jäätävän kylmä, eikä sää innostanut pysähtymään. Oli siis kiva lukea alueen historiasta! Tuonnekin pitäisi vielä joskus päästä käymään.

    Matkailu taitaa jäädä aika vähiin tänä kesänä, sillä ei huvita lähteä kilpailemaan tilasta lukuisten muiden matkalaisten kanssa. Ukkeli olisi halunnut tänä viikonloppuna uudestaan Turkuun, nyt yöksikin, mutta kaikki sopivat hotellit oli jo täyteen buukattuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä kyllä on väkeä liikkeellä, mekin suunniteltiin pientä Kilpisjärven reissua, mutta ei nyt, kun sieltähän ei saa majoitusta kuin joskus elokuun lopulla. :) Ja Pallas oli täynnä, majoituksesta en toki tiedä. Toisaalta tosi hyvä, että kotimaanmatkailu on huipussa ja toivottavasti ihmiset käyttävät rahaa palveluihin. Mekin kävimme viime viikolla Levillä syömässä ja eipä siellä tavallisesti ole kesällä väkeä, mutta nyt oli!

      Turku on tosi hieno kesäkaupunki, mutta varmaan hotellit ovat heinäkuussa täynnä. Elokuussa nähtävästi palaan sinne, heti alusta.

      Poista