Lukijat

lauantai 30. maaliskuuta 2019

Torockó, transsilvanialainen kylä



Ollessani nyt työmatkalla Transsilvaniassa sain mahdollisuuden käydä yhdeksi   kauneimmista transilvanialaiskylistä luonnehditussa Torockóssa, romanialaiselta nimeltää Rimetea.  Kylä sijaitsee reilun tunnin päässä Kolosvárista ja siellä on majoitusta, viinitupia ja ravintoloita. Nyt maaliskuun alussa kylä näytti hiljaiselta ja auki oli vain yksi matkamuistomyymälä. Kylämuseokin oli kiinni. 

Torockóa markkinoidaan kylänä, jossa voi kokea auringonnousun kahdesti. Kylä sijaitsee Szekelykőn 1171 metriä korkean vuorenhuipun takana. Varhain aamulla aurinko nousee vuorenhuipun vasemmalta puolelta, piiloutuu sen jälkeen vuoren taakse ja taas hetken päästä tulee näkyville. Eteläkarpaatit ovat myös hyvää kiipeily- ja vaellusmaastoa. 




Kylä on vanha, josta todisteena on roomalaisasutuksen merkkejä ja kirjalliset maininnat 1200-luvulta. Satojen vuosien ajan se on ollut kuuluisa kaivoksestaan ja sepistä. Monista eri kansallisuuksista tulleiden, etupäässä unkarilaisten ja itävaltalaisten, perintö näkyy – kuulemma – vielä talojen arkkitehtuurissa ja ehkä siinä kiinni olleessa kylämuseossa. Vauraus on peräisin mm. rautakaivoksista ja kaupankäynnistä. Vaurautta on sitten sijoitettu mm. kansallispukuihin ja niiden koruihin.  



Kylän tuhosi tulipalo 1870 ja sen jälkeinen rakennuskanta on tehnyt kylästä kuuluisan kauneudestaan. Valkoisiksi rapatut talot vihreine ikkunaluukkuineen sijaitsevat puisten porttien takana. Joidenkin talojen kaduille päin olevissa päädyissä on myös rappauskoristeluja. Unitaarinen kirkko sijaitsee keskellä rakennuksia, toinen kirkko myös oli keskustassa. Kylän keskustorilla sijaitsee vedenottopaikka, joka laajenee kahdeksi altaaksi, joista ylemmässä pestään vaatteita ja alemmassa mattoja. Vesi oli kylmää, mutta mattoja pestiin myös käydessämme kylässä. Kylä on saanut 1999 Europa Nostran palkinnon kylän arkkitehtuurin huomioinnista restauroinnin yhteydessä. 


Tässä talossa on asunut unkarilaisen ystäväni Angelan isänpuoleista (Botár) sukua!

Kylässä oli upeita portteja, tosin ne olivat suhteellisen uusia: 







4 kommenttia:

  1. Onpas nättiä! Ystäväni isä oli kotoisin Transsilvaniasta, äidinkielensä oli saksa, mutta puhui aika hauskaa saksaa ja vaikka oli 18v lähtenyt Saksaan opiskelemaan ja jäänyt tänne, se kieli pysyi.

    VastaaPoista
  2. Oli tosi nätti kylä; saas nähdä kun se kesällä on täynnä väkeä. Transilvaniassa on ollut sakseja ja saksilaiskyliä; esim. mun toisen kaverin isovanhemmat vaihtoivat kotikielensä saksasta unkariksi. Länsi-Saksahan osti paljon saksaa puhuvaa väestöä Romaniasta.

    VastaaPoista
  3. On kyllä hienoa päästä käymään kanssasi paikoissa, joista ei ole ikinä kuullutkaan. Kiitos tästä(kin). :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä! Niinhän mieki pääsen sinun kanssasi paikkoihin, joissa en ole käynyt enkä tule käymäänkään. Eli meillä on hyvä vaihtosuhde!

      Poista