Frankenviinin ja yliopiston
lisäksi Würzburg tunnetaan barokkikaupunkina ja vanhana piispanistuimen paikkana. Iltavalaistuna
kuvassa näkyvän Marienbergin linnoituksen voi saavuttaa joko kävellen tai onneksi
myös autolla. Kävin viime lauantaina kollegani kanssa tutustumassa tähän kaupungin
yläpuolella kohoavaan piispojen linnoitukseen ja seuraavana päivänä kaupungin
keskustassa olevaan ruhtinaspiispojen barokkilinnaan, joka on myös Unescon
maailmanperintökohde.
Joidenkin tietojen mukaan
ensimmäinen kirkko rakennettiin jo 700-luvulla piispoille. Jotta paljon myöhemmin 30-vuotisessa
sodassa riehuvilta ruotsalaisilta pelastuttaisiin, rakennettiin massiiviset
bastionit suojelemaan Marienbergia. Toisessa maailmansodassa linna tuhoutui
melkein kokonaan ja rekonstruktiotyöt kestivät 1990-luvulle asti.
Nyt marraskuussa linnoituksesta
oli avoinna vain ravintola sekä tuo alla mainittu museon puoli, linnoituksen pihalle pääsi
kiertelemään, itse linnaan ei ollenkaan. Linnassa voi pitää myös seminaareja ja kokouksia; paljonkohan ne
maksavat? Avoinna onneksi oli Mainfränkisches Museum, jossa oli paljon
kirkkotaidetta ja esimerkiksi Tilman Riemenschneiderin töitä. Yläkerrassa oli
myös pieni kansatieteellinen osuus, joka oli kuitenkin aika pimeä ja näytteillä
olevat esineet muodostivat suhteellisen oudon valikoiman kansatieteellisiä esineitä, vaikka sinne oli esimerkiksi pirtti kalustettu - ilman tekstejä sekin.
Barokkikaupungissa kun ollaan,
niin Würzburgin eittämättä tärkein nähtävyys on maailmanperintökohteeksi
valittu Residenz eli ruhtinaspiispojen barokkilinna. Oppaan mukaan Residenz
rakennettiin, koska piispojen hovi Marienberg olisi tullut aivan liian
kalliiksi kaupunkilaisille. Residenzkään ei tainnut ihan halpa olla, sillä jo
ulkopuolelta linna satoinen huoneineen ja upeine puutarhoineen kertoo jotain
niihin tuhlatuista sijoitetuista varoista. Linnan suunnittelusta
huolehti Balthasar Neumann ja upeat freskot on maalannut venetsialainen
Giovanni Battista Tiepolo.
Puutarhaa lumisateessa. |
Jo residenssin portaikko ja
holvikatto kertovat mihin ollaan tulossa. Portaikko on kuuluisa Tiepolon
tekemästä ”maailman suurimmasta yhtenäisestä freskosta”, joka kuvaa neljää
maanosaa. Maanosat on kuvattu naisen hahmoissa. Mm. Eurooppa on kuvattu taiteen
mantereena ja myös rakennuksen suunnittelija Neumann on mukana kuvassa.
Pyramidi kertoo Aasiasta ja Afrikan osasta löytyy tummia ihmisiä – ja se
dromedaari. Ja alhaalla eteinen oli tarkoitettu myös hevosvaunuille, jotta tärkeiden vieraiden eivät tarvinnut sateessa tai muutenkaan tulla ulos vaunuista; vaunut ajoivat eteiseen, vieraat nousivat portaita pitkin ylös ja vaunut ajoivat ulos toisesta ovesta.
Kuvat portaikosta ja katosta; molemmat https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Interiors_of_Residence_Würzburg.JPG. Residenssissa ei saanut kuvata. |
Freskosta löytyy paljon
hauskoja yksityiskohtia – jos vain jaksaa katsella sitä niskojen puutumatta. Kaupassa oli
myytävänä kirjoja, joissa oli kerrottu tarkemmin freskojen sisältö ja lueteltu
kaikki Tiepolon tekemät virheet. Yksi kaikille kerrottava virhe on se, että
Tiepolo ei ollut koskaan nähnyt tiettyjä eläimiä, joita hän maalasi. Norsu ja
dromedaari ovat onnistuneet hyvin, mutta strutsi oli saanut ihmisen jalat,
sillä strutsiakaan hän ei ollut koskaan nähnyt.
Yleisölle on avoinna
toinen toistaan hienompia saleja, mm. vieraan majoitushuone, vieraan vieraiden
vastaanottohuone, galleriahuone, erilaisia pelihuoneita ja aivan uskomaton
rokokoo peilisali, joka tuhoutui melkein kokonaan sodan lopun pommituksissa. (Osa
residenssin aarteista ehdittiin viedä suojaan pommituksilta.) Nyt pommituksista
ja peilisalin korjauksista oli tehty pieni näyttely.
Tuo Tiepolon fresko on kyllä hieno, sitä jaksaa tuijotella pitempäänkin.
VastaaPoistaNiin jaksaa, aivan upea fresko. Nyt vähän kaduttaa, että en ostanut sitä kirjaa. Huomasin tuossa tekstissä taas kauheasti kirjoitusvirheitä, jotka kyllä korjaan...
PoistaWürzburgin visiitistä onkin kulunut jo tovi. Pitäisi varmaan uusia, mutta mieluummin kesällä kun paikat ovat paremmin auki. Huomasin saman täällä Memmingenin Hyvässä Kaupungissa, kuten Waltarin "Mikael Karvajalka" kaupunkia nimittää. Mielenkiintoista historiaa liittyy tännekin yksilönvapaus- ja ihmisoikeushankkeineen 1525. Sotahan siitä seurasi, Bauernkrieg koko eteläiseen Saksaan, kun mitään muutoksia ei saada aikaiseksi tappelematta.
VastaaPoistapaskeriville
Tämä W. on kyllä hieno paikka, mutta keväällä tai kesällä miellyttävämpi. Aika paljon on kiinni ja tänään kun oltiin siellä Rothenburgissa, niin monet paikat hengähtivät nyt lomalla. Bauernkriegistä on nyt näyttelyä ja kirjoja ilmestynyt, suht uusi kirja näytti olevan esim. tuolla Marienbergin kaupassa. Kollega meinasi sen ostaa.
Poista