Lukijat

keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Uusi vähemmistö(identiteetti)


Suomen ja Ruotsin välinen raja.
Suomesta on lähtenyt Ruotsiin etupääässä työn  hakuun toisen maailmansodan jälkeen runsaat 
550 000 ihmistä. Lapista suurin maastamuutto tapahtui 1960-luvulta 1970-luvun alkuun. Arviolta puolet Ruotsiin muuttaneista on palannut takaisin Suomeen. Osa heistä viipyi Ruotsissa lyhyen aikaa, osa pitempään, osa palasi vasta eläkeiässä. Sekä Ruotsiin muuttaneita että paluumuuttajia on tehty tutkimusta. Viime vuosina tutkimus on keskittynyt myös toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisiin ja heidän kulttuuriin ja identiteettiin, joka on miltei alituisen neuvottelun kohteena. 

Helmikuun 10. kuoli  meidän aikamme merkittävimpiin intellektuelleihin ja kulttuuriteoreetikkoihin kuulunut Stuart Hall (1932-2014). Hall on tuttu kaikille niille tutkijoille, joita ovat askarruttaneet identiteettiä koskevat kysymykset tässä globalisoituvassa ja monikulttuurisessa maailmassa. Hän on tuonut keskusteluun mukaan mm. monikulttuurisuuden käsitteen. (Ks. lisää tästä.)  Hallin kuolinpäivänä - ikään kuin sattumalta - Sisu-radion sivuilla oli mielenkiintoinen uutinen Oulun yliopistosta, jossa keskusteltiin Suomessa asuvista ruotsinsuomalaisista ja heidän identiteetistään. Pääosassa keskustelussa oli Laulu koti-ikävästä -dokumentin pääosan esittäjä Kai Latvalehto, joka tekee väitöstutkimusta toisen polven ruotsinsuomalaisista. Hänen mukaansa ruotsinsuomalaisuutta voi toteuttaa myös Suomessa asumalla monin tavoin, kuten käymällä Ruotsissa, puhumalla ruotsia tai tapaamalla muita ruotsinsuomalaisia. Eikä ruotsinsuomalaisuuttaan voi paeta, mutta sen kanssa voi tulla sinuiksi kohtaamalla sen. Sisu-radion sivulta löytyy sekä Latvalehdon että monien muiden Oulussa asuvien ruotsinsuomalaisten kiinnostavia pohdintoja omasta identiteetistään.

Puhummeko jatkossa Suomessa asuvista ruotsinsuomalaisista emmekä enää paluumuuttajista? Tämä esimerkki kertoo omalla tavallaan identiteettien moninaisuudesta ja monimuotoisuudesta tänä päivänä ja siitä miten identiteettineuvottelu on jatkuvaa. Tämä on myös omalta osaltaan tekemässä meidän tutkijoiden työstä niin mielenkiintoista. 


4 kommenttia:

  1. Mielenkiintoista. Miten kokevat identiteettinsä paluumuuttajat, jotka puhuivat jo valmiiksi äidinkielenään ruotsia? Tällä seudulla heitä on paljon. Jotkut sulautuvat vanhaan kotimaahansa kuin eivät olisi olleetkaan muualla, joihinkin on Ruotsissa vietetty aika jättänyt niin suuret jäljet, että se on mukana keskustelussa kuin keskustelussa. Eilen olin tällaisessa perheessä synttäreillä. Puhe kääntyi herkästi naapurimaahan ja pöydässä oli vähitellen komea Dalahäst-kokoelma, oli siinä pieni Mora-kellokin ym. Perhe on muuttanut takaisin tänne jo 60-luvun lopussa ja viihtyy täällä kotiseudullaan, mutta pienet lapsenlapsetkin osaavat muistuttaa, että isovanhemmat ovat asuneet Ruotsissa, että äiti on syntynytkin siellä.... Näyttää olevan kiinteä osa heidän identiteettiään. Vaikka useimmille näillä Ruotsissa asuneista on yhteistä viihtyminen hyvin tuolla naapurimaassa, koetaan näköjään tunneside sinne eri tavoin. Suomenkielisiä paluumuuttajia en satu tuntemaan, joten pitääkin nyt lukea nuo linkkisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoisia kysymyksiä. Kyllä ne asuinpaikat aina jättävät oman jälkensä; sitä ei ehkä heti huomaa tai myönnä. Ainakin Ruotsissa - siis ruotsalaiset suomenruotsalaiset - ovat nyt nostaneet ääntään kuuluville ja haluavat erottautua muista suomenruotsalaisista.

      Mie tunnen paljon paluumuuttajia, sillä Lapista lähdettiin runsain joukoin Ruotsiin töihin. Suomenruotsalaisia tunnen vähemmän, tai tunnen sellaisia, jotka ovat kaksikielisiä.

      Poista
  2. Aloin miettiä, että tunnenko ketään Ruotsiin tai Ruotsista (paluu)muuttanutta, mutta en taida tuntea ketään, mutta mielenkiintoinen teema kyllä. Veivätköhän he, jotka leivän takia muuttivat Ruotsiin 1960-luvulla, sinne mukanaan Ruska-astiastoja ja Alvan Aallon maljakoita kuten me myöhemmin muista syistä Saksaan muuttaneet? Vai toivatko nyt sitten vain dalahästejä ja morakelloja mukanaan muistona Ruotsista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä muuttokuorman sisällöstä, mutta jos sanoisi, että suurin osa heistä lähti - ainakin ne mitä tunnen - melko kevein muuttokuormin Ruotsiin. En ole tutkinut eikä sitä oikeastaan ole tullut esille missään noista tutkimusta, ei ainakaan noin selkeästi kuin teitä koskevissa tutkimuksissa. Ainakin parilla mökillä - siis keitä ruotsinsuomalaisia tunnen - astiat ovat täysin ruotsalaisia! Mutta sehän ei ole tutkimustulos... :)

      Poista