Kelkkailemaan - zum Rodeln

 

Kuva on mainoksesta Preda-Bergün.

Luin Kittilälehdestä Mari Palomaan kivan artikkelin miten luvatonta pulkkailua harrastetaan yhä iltaisin rinteissä ja matkailijat hylkäävät Leville satoja pulkkia vuosittain. Pulkkailu on aiheuttanut vaaratilanteita myös virallisilla reiteillä ja vasta luimme siitä, miten laskettelija pysäytti huimaa vauhtia alas kiitävän pulkan (ja lapsen) yhdessä laskettelumäessä. Pulkka oli lähtenyt vahingossa ulkolaisilta vanhemmilta ja luvatonta kävelykin oli siinä rinteessä.

Tämä artikkeli sai minut taas ikävöimään kelkalla mäenlaskua, jota olen voinut harrastaa niin Sveitsin kuin Itävallan Alpeilla asuessani niissä yhden vuoden ajan. Itävallassa Leutaschin lähellä kiipesimme muutaman kilometrin matkan yhdelle alppimajalle syömään lounasta ja tulimme kelkalla sieltä alas. Meitä kelkkailevia lounaalla kävijöitä oli paljon. Kelkkarataa ei saa kävellä ylös, vaan sitä varten on toinen polku.

Predasta Bergüniin matkan alkupisteessä.

Monissa laskettelukeskuksissa Alpeilla on erikseen kelkkamäkiä. Niiden pituus, korkeus ja jyrkkyys on kerrottu ja kuvattu. Kerran ollessani Baselinin laskiaista viettämässä halusin myös samalla reissulla korkata Predasta Bergüniin johtavan ja silloin yhden Sveitsin pisimmistä kelkkareiteistä. Tämä noin kuuden kilometrin reitti laskeutuu Predan 1789 metristä Bergüniin 1350 metriin. Reitti pidetään hyvin kunnossa ja se on valaistu. Se myös suljetaan herkästi, jos rata on liian jäinen ja sitä minäkin jännitin ollessani tuolla laskemassa. Majapaikasta saattoi vuokrata kelkan ja laskun jälkeen saattoi matkustaa takaisin ylös majapaikkaan paikallisjunalla.  Tämä rata oli maksullinen.

En ymmärrä miksei Lapin laskettelukeskuksissa ole tällaisia kelkkaratoja? Saariselällä näkyy olevan joku pulkalla tai joillakin muovihärpäkkeillä laskettava rata. Eikö sellainen sopisi Levillekin? Eikä vain mikään pikku pulkkamäki lapsille kuten nyt on jossakin eturinteellä. Ja kun hakee kelkkareittejä, niin en todella tarkoittanut moottorikelkkailua, vaan tätä kelkalla laskemista. 

Kuva on Tirolin kelkkailumainoksesta.

On minullakin tuollainen ”alppikelkka”, mutta se on käytössä vain jouluasetelman alustana. 

Matkailun monet kasvot

 

Matkailu on tärkeä elinkeino Lapissa ja yhä tärkeämmäksi se tulee ainakin näin talven sesonkiaikoina. Hiihtokeskukset ja esimerkiksi Rovaniemen kaupunki takovat uusia kävijäennätyksiä. Norja tosin voittaa tällä hetkellä Suomen Lapin sulan maan ajan matkailussa, sillä Norjan maisemissa korkeat vuoret ja Jäämeri vetävät turisteja. Toisia houkuttaa kaamos ja revontulet, kesällä taas yötön yö.

Lappi tai Joulupukki houkuttelevat myös kaiken maailman julkkiksia sinne; tänä jouluna jalkapalloilija Ronaldo sai kai koko Suomen sekaisin majoittumalla muutamaksi päiväksi Leville perheineen. He tapasivat mm joulupukin Sammuntuvalla, ajoivat moottorikelkalla, osa hiihti ja Ronaldo kävi myös avannossa Immelkartanossa. Kuvien perusteella he asuivat yhdessä Utsuvaaran huvilassa. Ihmiset kyselivät, että missä avanto ja halusivat kai mennä käymään samassa avannossa ja vedessä itsekin. Vai miksi nämä kyselyt? Paljon kalabaliikkia aiheutti erityisesti kuva hiihtävästä perheestä, sillä siinä itse Ronaldo käveli ladulla ja sitähän ei missään tapauksessa saa tehdä, ei edes miljardööri.

Kuten monissa lehdissä kirjoitettiin, tämä Lapin – ja Levin – saama huomio ei ole ihan mikään pikkujuttu, kun katsoo tämän perheen Instagramin seuraajamääriä: Ronaldolla on Instagramissa noin 646 miljoonaa seuraajaa, ja puolisolla Georgina Rodríquezillakin on 64,7 miljoonaa. (Käytin tässä paikallisen eli Kittilälehden juttua ja sen käyttämiä kuvia)

Mutta paljonko matkailijoita mahtuu Lappiin? Missä tulee raja? Entä riittääkö kaikille yrityksille työntekijöitä talvisesongin aikana? Miltä tuntuu se, että revontuliretken vaatteet puetaan kiinalaisomisteisessa paikassa, itse retkellä on oppaana jostain Etelä-Euroopan maasta oleva opas, jonka tietämys revontulista ja paikallisuudesta on tällä retkellä olleen ulkomaalaisen mielestä aivan onneton? Tällaista kertoo erään EU-hankkeen osallistuja, joka asui Suomessa, mutta oli ulkomaalainen.

Matkailun positiiviset vaikutukset ovat huomattavia, mutta ei saa unohtaa sen haittojakaan. Nyt on esimerkiksi kirjoitettu paljon autoilijoista, joiden taito ajaa talvikelillä on surkea. Esimerkiksi ennen joulua ajaessamme Kittilästä Sirkan eli Levin kautta kohti pohjoista, edessämme kahden auton päässä oli auto, joka ajoi 50 km/tunti, vaikka oli erittäin hyvä talvikeli ja talvinopeusrajoitus ko. tiellä on 80 km/tunti. Kukaan ei tästä pitkästä letkasta lähtenyt ohittamaan, sillä kaikki varmaan muistivat juuri edellisenä päivänä Rovaniemen lähellä tapahtuneen nokkakolarin, jossa menetti kaksi ihmistä henkensä.

Yksi ratkaisu matkailussa on paikalliset, usein pienet yritykset, joilla tietotaito on paikallista ja uskaltavat luvata autenttisia retkeiä. Niitä on varmaan joka puolella Lappia, mutta miten toimivat ne isot, kansainväliset yritykset? Yksi esimerkki paikallisesta on tämä Soma.adventure -yritys, joka järjestää revontuli-, lumikenkäily- ja pilkkimisretkiä turisteille pieneen erämaakylään, pois Levin humusta. Varmaan muita vastaavia yrityksiä on olemassa.

On hienoa, että matkailu työllistää paljon väkeä ja tuo tuloja kuntiin ja yrityksille. Mutta kannattaa myös muistaa äsken Ylellä nähty Kanariansaarten matkailusta kertonut Ulkolinjaja toimia, ettei Lapin matkailun kohtalo olisi koskaan samanlainen. 

(oma kuva)