Rajattoman Euroopan rajamailla osa I: Görlitz-Zgorzelec

Kaupungit ovat myös pyrkineet Euroopan kulttuuripääkaupungeiksi.

Meistä suomalaisista, jotka asumme kaukana pohjoisessa - enkä tarkoita tällä Lappia - asuminen tai oleskelu, sillä enhän täällä vakituisesti asu, täällä lähellä Manner-Euroopan keskustaa saa aikaan matkakuumeen, sillä kaikki onkin yhtäkkiä niin lähellä. Berliiniin kaksi tuntia, Baseliin ja Budapestiin, no hieman enemmän. Osa näistä tekemistäni matkoistani on liittynyt omaan tutkimukseeni arjen ylirajaisuudesta Tornion-Haaparannan kaksoiskaupungissa. Olen tutustunut täältä käsin kolmeen raja-alueeseen ja kaikilla matkoilla minulla on ollut "paikallisoppaat" tai ainakin melkein paikallisoppaat. Puolan ja Saksan rajalla sijaitsevassa kaksoiskaupungissa, Görlitz-Zgorzelecissa minua opasti Görlitzissä asuva Misca W, Tanskan ja Saksan rajaseudulla kieliläinen kollegani Silke Göttsch-Elten (ja matkaseurana oli myös Markus Tauschek Kielistä) ja Saksan, Belgian ja Hollannin rajaseudulla ystäväni Allu ja W.

Ensimmäinen retki suuntautui Saksan itärajalle, sillä jo kesäkuun alussa kävin Görlitzissä ja Zgorzelecessa. Vuoteen 1945 nämäkin kaupungit ovat kuuluneet yhteen, kunnes Puolan ja Saksan välinen, ns. Oderin-Neissen raja vedettiin. Näin Neissestä tuli rajajoki erottamaan Görlitzin ja Zgorzelecen kaupunkeja toisistaan. Tämä pitkään vahvistamaton raja on ajoittain ollut jopa kovemmin valvottu kuin Länsi-Saksan ja DDR:n välinen raja, sillä Puolan Solidaarisuus-liike mietitytti DDR:ssä. Kansainvälisyyttä tälle alueelle lisää myös se, että Tsekin rajalle on vain muutama kymmenen kilometriä. Oppaanani toiminut Mischa kertoikin, että hänellä on kolme lompakkoa kolmea eri valuuttaa varten. Tornionjokilaaksossahan pärjää periaatteessa kahdella (tai käyttämällä luottokorttia).

Neissen rantoja on viime vuosina laitettu kuntoon. Nyt juuri viimeistellään suojavalleja tulvien varalta, sillä edellinen muutaman vuoden takainen tulva sai aikaan huomattavia taloudellisia tuhoja kaupungissa. Puolan puoleinen ranta on jo jokseenkin kunnostettu ja siellä on mm. viihtyisä puisto (ei näy kuvissa).

Görlitz, jossa on noin 500 suojeltua - ja EU:n ja Saksan varoilla korjattua - gotiikan, renesanssin ja barokin ajan rakennusta ja niiden lisäksi vielä satoja nuorempia arvorakennuksia, on todella kaunis, mutta hiljainen kaupunki. Työpaikkojen puuttuessa väki muuttaa muualle ja vain vanhukset jäävät asumaan tähän kauniiseen aavekaupunkiin, joka on kaupunkikuvansa vuoksi päässyt moniin elokuviin, kuten  mm. Kate Winsletin tähdittämään leffaan. Ostosmatkailu Zgorzeleceen ei vielä ole kaupunkia vilkastuttanut. Heti jalankulkijoille tarkoitetun uuden rajasillan ylittämisen jälkeen pääsee näppärästi ostoksille tai nauttimaan palveluiden halvemmista hinnoista: ravintoloita, tupakka- ja alkoholiliikkeitä, rahanvaihtotoimistoja, huoltoasemia ja erilaisia "alan" liikkeitä löytyy. Saksalaiset tulevat Puolaan etupäässä halvan alkoholin, [huonolaatuisemman] tupakan ja bensan vuoksi, mutta he käyttävät myös ainakin ravintolapalveluita hyväksi. Puolan puolella näkyi myös Irlannin rekisterissä olevia autoja, sillä puolalaiset ovat EU:n jäsenyyden jälkeen lähteneet suuri suurin joukoin töihin mm. Irlantiin.

Pikaisella käynnilläni Zgorzelecessä siellä tuntui olevan enemmän "eloa" kuin pieteetillä kunnostetun Görlitzin vanhan kaupungin kaduilla. Zgorzelen asukkaista (noin 33 000) suurin osa on töissä parissa tehtaassa ja voimalaitoksessa. Suurin osa on muuttanut kaupunkiin työn perässä kauempaa Puolasta eikä heillä ole alueeseen aiempia siteitä.

Siitä miten eri tavalla saksalaiset ja puolalaiset ovat kokeneet rajan ja muistelevat sitä ja sen historiassa tapahtuneita murroksia ja muutoksia on Elzbieta Opilowska tehnyt väitöskirjan Kontinuitäten und Brüche deutsch-polnischer Erinnerungskulturen. Görlitz-Zgorzelec 1945-2006. Hän on haastatellut asukkaita rajan molemmilla puolin. Teos on tällä hetkellä matkalla kohti Turkua, joten en pysty tässä tiivistämään sen sisältöä muutamaan virkkeeseen. Jätettyyn, luovutettuun ja jaettuun kotiseutuun ja siihen liittyneisiin tunteisiin ja muistoihin saattoi tutustua Görlizissä sijaitsevassa Sleesian museossa (Schlesisches Museum zu Görlitz), joka nimensä mukaisesti keskittyi Sleesian historiaan.

Görlitz-Zgorzelecessä on yritetty lisätä ylirajaista yhteistyötä, mutta vaihtelevalla menestyksellä. Tornion-Haaparannan välinen yhteistyö on heilläkin toiminut esimerkkinä ja vaikutti siltä, että se on eräänlainen esikuva. Varojen - ja ehkä myös kielitaidon - puutteesta johtuen toiminta yli rajan on tällä hetkellä vaatimatonta. Erilaisia kulttuuri-, urheilu- ja nuorisotapahtumia järjestetään ja tänä kesänä oli mm. kansainvälinen juoksutapahtuma. Puolaa ja saksaa oli näkyvillä julisteissa ja mainoksissa ja näitä kieliä myös kuuli kaduilla. Tapahtumia mainostettiin molemmilla kielillä. Görlitzissä näkyi olevan myös puolankielisiä kiinteistötoimistoja.

Görlitzin vanhan kaupungin keskustassa oli runsaasti kahviloita, hotelleja, vuokrattavia lomahuoneistoja ja antiikkiliikkeitä sekä matkamuistokauppoja. Siellä sijaitsee myös runsaasti tyhjiä teollisuusrakennuksia, joiden korjaamista suunnitellaan. Tänne entisen veturitallin alueelle olisi tarkoitus sijoittaa nuorille työpajoja:

Molemmissa kaupungeissa Euroopalla ja Euroopan Unionilla näytti olevan vahva markkina-arvo, sillä niillä markkinoitiin erilaisia tuotteita ja tapahtumia. EU:n tähdillä mainostettiin esimerkiksi autokorjaamoa. Kesäkuussa järjestettiin mm. 9. Eurooppa-maraton, jonka reitti kulki molemmissa kaupungeissa, jotka puolestaan markkinoivat itseään Eurooppa-kaupunkeina. Tässä kalastus- ja ulkoiluliikkeen ikkunoissa kiersi EU:n jäsenvaltioiden nimiketju:

Vaikka Schengenissä ollaan, niin raja näkyi kaupungeissa selvästi. Raja on vielä myös taloudellinen raja ja se näkyy mm. ostomatkailuna, vieraana kielenä tai vaikkapa saksalaisten poliisien pistokokeina rajalla. Näitä pistokokeita tehtiin Puolassa (ja Ukrainassa) kohta pelattavien jalkapallon EM-kisojen vuoksi. Nuori poliisi, jonka kanssa juttelimme, kertoi rikollisuuden tällä rajalla lisääntyneen viime vuosina huomattavasti. Ehkä se on myös osa poliittista agendaa. Ainakin siellä käydessäni poliisit pysäyttivät autoja juuri peruskorjausta odottavan Görlitzin Stadthallen kohdalla.

Päivän havainto: Saksa ehtii yllättää, sillä tänään yrittäessäni lähettää pakettia Suomeen kohtasin postivirkailijan, jonka tietämys Euroopan nykyisestä maantieteestä oli hieman puutteellinen. "Wo ist Finnland, in Europe?" kysyi Hampurin yliopiston viereisen postin virkailija kollegaltaan. Kollega valisti, että on Euroopassa ja jopa EU:ssa. "Aber Euro haben sie nicht, Schweden hat es nicht". Sanoin tähän, että Finnland ja Schweden ovat kaksi eri maata ja Finnland on Deutschlandin naapurimaa [siis merellinen ja kaukaa].