Lukijat

lauantai 2. kesäkuuta 2012

Kielissä käymässä: etnologiaa ja juhlia


Kävin Kielissä toukokuussa syömässä yhtä sikäläistä sesonkiherkkua, Maischollea. Maischolle on pieni keväinen kampela, jota pyydetään Pohjan- ja/tai Itämereltä toukokuussa. Koska tämä ei edelleenkään ole ruokablogi ja kaikki eivät uskoa tällaista herkkua olevankaan, niin he voivat löytää reseptin täältä. Paikkana oli mukava ulkoilmaravintola, josta oli upea näköala merelle, jossa saattoi tuolloin ihailla mm. Osloon menevää vuorolaivaa. Korjaus: Paikka on Der Foerdeblick, kaikin puolin suositeltava eikä vähiten sen näköalan vuoksi. 



Mutta koska ilmaisia lounaita ei ole, pidin ensin aamupäivällä vierailuluennon Kielin Christian-Albrechts yliopiston eurooppalaisen etnologian kollokviossa. Luennon jälkeisessä keskustelussa sain oikein hyviä vinkkejä ja kysymyksiä jatkoa varten. Aiheena oli Tornion-Haaparannan kaksoiskaupungin arkinen ylirajaisuus. Vielen Danke Silke, Markus et al.

Perjantaina 1.6. pidettiin samaisessa Kielin yliopistossa juhlakollokvio professori Silke Göttsch-Eltenin 60-vuotissyntymäpäivän kunniaksi. Seminaari oli onnistuttu suunnittelemaan juhlinnan kohteelta salaa, hänelle oli aiemmin vain kerrottu, että 1.6. klo 15 jälkeen pitää varata kalenteriin aikaa yhtä tapahtumaa varten ja varsinaisena syntymäpäivänä pari viikkoa sitten hän oli saanut lahjaksi painettuna kollokvion ohjelman.

Seminaarin aiheena oli "Historizität und die Zirkulation von Wissen über historische Lebenswelten". Aihe liittyi erityisesti juhlinnan kohteena olevan päivänsankarin olevan tutkimusprofiilin ja -vahvuuksiin ja puhujiksi oli kutsuttu hänen uran kannalta tärkeitä henkilöitä ja yhteistyökumppaneita. Seminaaripaikkana oli yliopistolle kuuluva Kieler Kunsthalle. Ohjelma löytyy täältä, mutta jos ohjelma poistetaan etnologian kotisivulta, niin tässä lyhyesti ohjelma, esityksiä en pysty tässä referoimaan; toivottavasti ne julkaistaan myöhemmin:  

Prof. Dr. Bernhard Tschofen, (Tübingen): Lots Weib in der Welt der Gleichzeitigkeiten. Über Blickrichtungen der Geschichtskultur
Prof. Dr. Konrad Köstlin (Wien): Der große Singular. Historische Lebenswelten
und die Anmutung von Kontinuität
Prof. Dr. Sabine Kienitz (Hamburg): Geschichte machen. Nähe und Distanz als
methodisches Problem
Dr. des. Jenni Boie, Claudia Ohlsen M.A. (Hamburg, Kiel): Von Landschaften und
Menschen. Theodor Möller (1873 bis 1953) – Gedanken zu einem Fotografen und
Heimatforscher aus Schleswig-Holstein

Lisäksi professori Wolfgang Kaschuba Berliinistä piti juhlaesitelmän "'Turns‘ und ‘Tunes‘: Zur Historizität ethnologischen Wissens", jossa hän tarkasteli mm. sitä miksi etnologia on tärkeä tiede nykypäivän yhteiskunnassa ja mitä etnologian pitäisi edelleen tehdä (erityisesti koska esimerkiksi yhteiskuntatieteet ja historia ovat etnologisoituneet). Esitelmä oli tiivissisältöinen eikä päästänyt kuulijoitaan helpolla, saati sellaista, jonka äidinkieli ei ole saksa. Päävastuu juhlakollokvion suunnittelussa ja toteutuksessa oli professori  Markus Tauschekilla ja tietysti myös muilla oppiaineen henkilökunnalla jäsenillä ja jatko-opiskelijoilla, jotka olivat myös järjestäneet kollokvion lopuksi ohjelmaa.

Paljastan tässä yhden seminaarissa esille tulleen salaisuuden eli miten Silkestä tuli kansatieteilijä/etnologi. Hän opiskeli kansatieteen lisäksi monia muita oppiaineita, mm. skandinaavisia kieliä. Norjaan suuntautuneella ekskursiolla hänen silloinen professorinsa Konrad Köstlin oli kysynyt Silkeltä: Tuletteko proseminaariini? Vastaus oli ollut myönteinen ja seuraukset me tiedämmekin.


Päivän havainto: 4500 poliisia tänään Hampurissa.
EDIT: 10 000 kaupunkilaista osallistui toisessa paikassa eli Raatihuoneentorilla rauhanomaiseen mielenosoitukseen uusnatseja vastaan.

4 kommenttia:

  1. Kielissä käymässä – otsikko oli vähällä hämätä minua. Kun olen itse käynyt siellä kieliasioissa, en hoksannut heti, että tarkoitat kaupunkia:-).
    Mielenkiinnon herätti tuo Tornio-Haaparannan arkinen ylirajaisuus ja kävinkin lukemassa, mitä olet kirjoittanut aiheesta Kaksi kukkaroa ja kaksi kelloa.
    Haaparanta on tietenkin lähempänä Torniota kuin Uumaja tätä minun seutuani, mutta samanlaisia kokemuksia on täälläkin ja aikaisemmin laivayhteyksien ollessa paremmat, olimme melkein samaa kaupunkia. Uumajaan häipyvät edelleen opiskelujen myötä monet nuoret, palaamatta enää pysyvästi takaisin ja nyt, kun tuo laivayhteys takkuilee, ei täältä lähdetä Uumajaan ostoksille vaan Haaparantaan, jonka Ikea houkuttelee enemmän kuin Tampereen tai Raision. Meillehän tuo kanssakäyminen on rikastuttava kokemus, toivotaan, että se on heillekin, lahden toisella puolella.(Epäilen kyllä).

    VastaaPoista
  2. En tiedä oliko tuo otsikkomuoto oikein, tämä äidinkieli ei ole vahvuuksiani... Ja kaiken siekin löydät. :)
    Teiltäkö on menty Uumajaan eikä etelämmäksi, siis Upsalaan tai Tukholmaan? Mieki olen kerran matkustanut Vaasasta Uumajaan, joskus 90-luvun alussa, mutta jatkoin matkaa ylöspäin ystäväni häihin.
    Kyllähän se Ikea on houkutin tuolla Tornio-Haaparannalla ja siellä on hauskaa tehdä kenttätöitä, kun nyt vielä ensi syksynä ehtisi sinne...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus on hyvä olla utelias:-)
      Niin, lähdetäänhän täältä Tukholmaan ja muualle, mutta tuo Vaasa-Uumaja kanssakäyminen on ollut hiukan samaa kuin Tornio-Haaparanta.
      Viimeisen laivamatkani Uumajaan tein Wasa Kingillä, joka makaa meren pohjassa, Estonia-nimisenä:-(

      Poista
    2. Niin, teiltähän tosin se merimatka on aika lyhyt, hädin tuskin ehti syödä jotain...
      Sillä laivalla on ollut monta nimeä, en ole tosin tainnut sillä kulkea.
      Kielistä pääsee reittilaivalla ainakin Ruotsiin ja Norjaan, ja sitten vielä on erikseen risteilysatama lähellä rautatieasemaa, josta lähtevät risteilyalukset.

      Poista