Yksi Hampurin legendaarisimmista ja suosituimmista matkailukohteista on
sunnuntaiaamuiset kalamarkkinat St. Paulin kaupunginosan rannassa. Markkinat
alkavat kesäaamuisin jo klo 5 ja päättyvät klo 9.30, talvella alkavat vasta klo
7. Olin päättänyt, että raahaan markkinoille vieraani – toki kysyin ensin paikallisilta
ystäviltäni, että kannattaako nousta ennen kukonlaulua ja raahautua sinne.
Kannattaa ehdottomasti – he sanovat – ja todella kannatti. Sekä kaukaa
pohjoisesta tulleilla vieraillani ja minulla oli hauskaa.
Markkinoita on pidetty vuodesta 1703 lähtien ja pääasiana on yhä edelleen
mahdollisimman hyvällä hinnalla myyminen ja ostaminen, mutta sen lisäksi myös
hauskanpito. Kalojen lisäksi markkinoilta voi ostaa mitä tahansa: hedelmistä
juustoon ja makkaroihin, pastasta suklaaseen sekä vaatteista ja laukuista etno-rihkamaan
ja kukkasiin. Toki kalaakin voi edelleen ostaa, mutta entisessä
kalahuutokauppahallissa kalaa on nykyään vain ruokalistalla. Myös
matkamuistoja, astioita ja nyt ajankohtaisia Saksan ja muiden maiden lippuja oli
mahdollisuus hankkia. Paikalliset olivatkin varustautuneet vedettävien
ostoskärryjen kanssa, sillä esimerkiksi hedelmiä sai ostaa todella edullisesti. Eräs vieraistani
kysyi minulta, että osaanko mennä Kalamarkkinoille? Sanoin, että en ole siellä koskaan
käynyt, mutta eiköhän riitä, kun seuraamme muuta väkeä.
Sunnuntaiaamuinen
kaupunki oli tyhjä, Reeperbahnille menevässä metrossa oli jo jonkin verran
väkeä, mutta Kalamarkkinoilla sitäkin enemmän. Koko rantakatu ja kävelykatu
pullistelivat väenpaljoudesta. Arviolta 70 000 ihmistä käy siellä
sunnuntaiaamuisin. Entinen kalahuutokauppahalli oli myös täynnä väkeä. Sen yläkerrassa
tarjottiin tukevaa brunssia, alakerrassa bändi soitti ja ihmiset tanssivat ja
nauttivat virvokkeista. Seuraavien vieraiden kanssa sitten brunssille!
Yksi markkinoiden viehätyksestä on tietysti Helppo-Heikit,
jotka kilpailevat keskenään parhaimmista lohkaisuista ja katsojien suosiosta.
Valitettavasti en ymmärtänyt niistä hienoista ivahuudosta juuri mitään, mutta
yleisö nauroi. Tästä voitte seurata kalakauppiaita:
Suosituimmat tuona aamuna näyttivät olevan kaksi
kukkakauppiasta. Yksi bonzaipuu maksoi viisi euroa, kaksi sai viidellätoista
eurolla – tämä oli helpoimmasta päästä.
Kalamarkkinat ovat oiva jatkopaikka, kun on ensin juhlinut
Reeperbahnilla tai muualla niin tänne voi tulla aamiaiselle: joko kunnon
brunssi hallissa, suolainen kalaleipä oluen kera, hedelmäsalaattia tai vaikkapa
maitokahvia ulkona laiturilla. Näkyipä siellä polttariporukoitakin olevan sekä
tietysti jalkapallofaneja, jotka olivat juhlineet läpi yön Saksan voittoa
Portugalista. Huonomminkin voisi
sunnuntaiaamun aloittaa.
Päivän havainto: Nähtävästi hampurilaiset hankkivat isot huonekasvinsa kalamarkkinoilta. :)
Tuonne olisin mielelläni lähtenyt teidän kaveriksenne:-) Mutta hyvänen aika noita kalakauppiaita, mitä karjumista. Meidän Helppo-Heikit ovat vaitonaisia poikia sikäläisiin verrattuna.
VastaaPoistaVielä heinäkuun ajan voin toimia oppaana sunnuntaiaamusin - mikäli olen paikalla.
PoistaNuo Helppo-Heikit oli aivan mahtava, sääli etten ymmärtänyt kunnolla niitä. Saisivat ne Suomessakin vähän skarpata!
Minä en ole koskaan jaksanut lähteä tuonne aikaisin aamulla, mutta ehkä nyt jaksaisin, kun alkaa vaivata "senile Bettflucht".
VastaaPoistaJokos sinua vaivaa vanhuuden unettomuus? Ei kai sentään. Turistit tuotiin sinne bussilla klo 9, joten ei siinä paljon ole enää jaksamista...
PoistaTuli ikävä etelämmäksi kuin luin blogiasi! Mielenkiintoista. Kalamarkkinat voisivat olla paikallaan täälläkin ja ainakin etnologille löytyisi puuhastelua kveeniasioiden parissa ja muutenkin ...
VastaaPoistaEi täälläkään ole vielä kunnon kesää, lämpötilat maksimissaan +20 C. Kalamarkkinoita suosittelen, mutta miten se sikäläinen hintataso? :) Kveeniasiat kyllä jätän nyt suosiolla toisille, sillä minun nykyinen tutkimuskenttä Tornio-Haaparannalla riittää noissa kysymyksissä. Mutta kveeniasioissa riittää tutkittavaa ja julkaistavaa ja näkökulmia.
VastaaPoistaItse kaipaan pohjoisen valoa!