Arjen erikoisuuksia

Olen jo aiemmin maininnut siitä, että täällä Saksassa kaikki on korkealla tai tarkoitettu hieman pitemmille ihmisille. Tässä muutama havainto muista pienistä eroista, joihin arjessa törmää. Täkäläiset vesihanat ovat useimmiten samanlaisia kuin Suomessa, mutta myös muunlaisia löytyy, ei kuitenkaan ihan Englannin veroisia. Kesti kauan ennen kuin totuin, miten tämä yliopiston vesihana oikein toimii: oikealta puolelta se avataan ja suljetaan, mutta vasemmalta puolelta valitaan veden lämpötila:

Myös nämä auktoriteettia uhkuvat liikennevalot ovat yliopistolta, opintotoimistosta; valitettavasti niiden koko ei tulu kuvasta esille, mutta ne on sijoitettu oven päälle. Niiden pituus on noin 20 senttiä:

Täkäläiset lukot avataan ja suljetaan avaimella. On siis vaikea lukita itseään oven taakse, mutta ehkä sellaisenkin onnistun tekemään. Suorastaan modernia on se, että yliopistolla pääsen yhdellä avaimella niin ulko-ovesta sekä, toimistoon, kirjastoon ja oman laitoksen huoneisiin. Sielläkin pitää ovi lukita avaimella. Täällä yliopiston vierastalossa sen sijaan tarvitsen kolme avainta: ulko-oven avaimen, oman huoneen avaimen ja lisäksi avaimen postilokeroon.  Tämän filmin olen näyttänyt täkäläisille opiskelijoille, jotta he osaavat Suomessa avata oven ja tietävät muita arjen perusasioita Turusta:

Ovet avautuvat täällä eri suuntaan kuin Suomessa, mutta siihen olen jo tottunut. Sen sijaan tämän huoneen keittiönurkkauksen astiakaapin ovet avautuvat mielenkiintoisella tavalla. Oikeanpuoleinen, joka on samalla seinänpuoleinen ovi, avautuu huoneeseen päin ja vasemmanpuoleinen, joka on samalla huoneenpuoleinen, avautuu kohti seinää. Ne on nähtävästi asentanut henkilö, joka ei keittiötä käytä. Jos joku ei ymmärrä tätä selitystä, niin voin pyynnöstä lähettää hänelle valokuvan...

Päivän havainto: Täällä eivät kaikki osaa päättää, mitä joukkuetta kannattavat kisoissa. Toinen vaihtoehto tietysti voi olla, että auton omistaja on diplomaattinen ja kannattaa kaikkia kolmea maata:

Kuva otettu kotikadulta.