Hankikanto

 "On hanget korkeat nietokset..." liitetään jouluun, mutta meillä Lapissa on myöhään keväällä hanget tai hankikeli. Hangeksi sanotaan kovaa lunta, jonka pinta kestää hyvin vaikka kävelemisen. Meillä siis puhutaan yleisesti hangista, mutta muualla päin voidaan puhua hankikannosta tai hankiaisista, kun tarkoitetaan tätä kestävää lumikantta.  Yleensä keväthangille pääsee kävelemään vasta lähempänä toukokuuta, joten harvoin pääsiäisloman onnistumisesta voi kiittää  hankikelejä. Nyt voi, vaikka pääsiäinen on ollut todella aikaisin, jo maaliskuussa.  

Kantava hanki vaatii ensin auringonpaistetta, joka lämmittää lumen pinnan tai suojasäätä ja sen jälkeisiä yöpakkasia. Nyt olimme nauttineet parina  päivänä suojasäistä, jolloin lumen pinta oli upottava. Sen jälkeen tulivat yöpakkaset ja aurinkoiset päivät, jolloin ei - harvinaista kyllä - päivisinkään lämpötila noussut plussan puolelle. Lumi kesti hiihtäjän ja kävelijän mennä missä vain. Koiran mielestä oli varmaan hauskaa, kun ensin lumi oli niin upottavaa, että se kesti koiran painon vain tiellä, ei edes moottorikelkkauralla, mutta parin päivän kuluttua lumi kantoi aivan missä vain. 

Lumen merkitystä ei voi vähätellä - ei ainakaan, kun ajattelee hiihtoloman onnistumista. Toki ajoituksella on siinä myös oma merkityksensä. Hiihtäjän tai kävelijän kestävistä hangista voi harvoin nauttia pääsiäislomalla. Mutta kun täällä Lapissa hiihdetään tai lasketellaan miltei yötä päivää metrisillä hangilla ja kevään tuoman hienon valon aikaan, niin etelässä puhdistetaan veneitä, haravoidaan puutarhoja tai ihaillaan aikaista kevättä. Naapurimaissa onkin jo alkanut parsasesonki ja toivottavasti etelässä katupölyt on siivottu pois. 

PS. Kiitos kuvasta Päiville. Aurinko on jo laskenut Pallas-Ounastunturien taakse ja kuvassa oikealla näkyy järven jäälle noussut vesi, joka sittemmin on taas jäätynyt.