Panoraamakuva Bratislavan linnasta kohti vanhaakapunkia ja siltaa. Kuva on Wíkipedia Commonsin. |
Missä kannattaa Wienissä käydä? Bratislava on kuulemma nykyään yksi Wienin huippumatkakohteita ainakin jos uskoo mainostekstejä ja oppaita. Tämä Slovakian pääkaupunki sijaitsee reilun tunnin matkan päässä Wienistä ja sinne on nykyään erittäin helppo mennä.
Nykyisin eri maiden rajojen ylittämisen - ainakain kun on kyse Shengeniin kuuluvista maista - huomaa ainoastaan matkapuhelimista, jotka saavat viestin kertoakseen uuden maan puhelujen, tekstiviestin ja netin käytön hinnoista. Bratislavassa käydessäni sain vastaavan viestin sekä Slovakian että Unkarin rajan ylittämisestä. Vaikka Bratislava onkin siinä nurkassa Slovakiaa, jossa menee yhteinen raja myös Unkarin kanssa, en tietääkseni ylittänyt rajaa, mutta nähtävästi matkapuhelimeni tai sen operaattori sen sitten teki!
Bratislava sijaitsee kuten Wien ja Budapest Tonavan varrella ja sinne voi Wienistä myös matkustaa laivalla. Matkustin sinne kuitenkin tosi halvalla Euro Region-junalipulla ja siihen kuului myös matkakohteessa julkisten kulkuvälineiden käyttö. Bratislavan päärautatieasema sijaitsee noin 20 minuutin kävelymatkan päässä vanhasta kaupungista, joten sen reitin jaksaa juuri ja juuri kävellä.
Jo matkalla päärautatieasemalta vanhaan keskustaan näkee sen, että kyseessä on Slovakian poliittinen, kulttuurinen ja taloudellinen keskus, sillä ohitettavana on mm. presidenttipalatsi, jonka pihalle osuin juuri vahdinvaihdon aikaan. Ja olihan siellä EU:n lippu myös salossa. Olen käynyt Bratislavassa kerran aikaisemminkin, keväällä 2006, jolloin matkaseuranani oli Wienin kansatieteen silloinen professori, jonka tehtävänä oli osallistua kirjan julkistamiseen Slovakin tiedeakatemiassa. Julkkareiden jälkeen meitä kierrätti vanhassa kaupungissa tiedeakatemian jäsen ja professori, joka oli loistava opas. Silloin myös vanhasta kaupungista näki jotain. Nyt kadut olivat niin täynnä turisteja, syöttölöitä ja juottoloita, ettei aina tiennyt mistä voi ohittaa ja minne kannattaa mennä. Jostain toki raha on saatava ja jos ei muilta, niin vaikkapa englantia puhuvilta polttariporukoilta, joita näkyi useita.Torilla oli menossa myös musiikifestivaalit ja ehkä senkin takia lähikadut olivat täpötäynnä.
Bratislavan tekee mielenkiintoiseksi erityisesti sen sijainti keskellä Eurooppaa. Sen historiaan ovat aikoinaan vaikuttaneet monet kansat, valtiot ja hallitsijat. Siellä on asunut slovakkien lisäksi niin tsekkejä, saksalaisia, juutalaisia kuin unkarilaisiakin. Olipa Bratislava pitkään osa Habsburgien imperiumia ja pääkaupunkina vuosina 1536-1764 j, joten siellä sijaitsevassa Pyhän Martinuksen katedraalissa on aikoinaan kruunattu 11 Unkarin kuningasta ja muita aatelisia Estergomin arkkipiispan johdolla. Kaupunki kukoisti erityisesti Maria Teresian kaudella 1700-luvulla, jolloin siitä tuli nykyään Slovakiana tunnettavan osan ja Unkarin merkittävin kaupunki. Sen väkiluku jopa kolminkertaistui ja koska se oli sosiaalisen ja kulttuurisen elämän keskus, niin sinne rakennettiin uusia palatseja, luostareita sekä katuja ja asuintaloja. Bratislavan merkitys alkoi vähentyä Joosef II:n aikana. Bratislavan merkitys liittyy koko Euroopan historiaan ja sen tapahtumiin niin 1800- kuin 1900-luvulla. Samettivallankumouksen ja Tsekin ja Slovakian eron jälkeen siitä tuli uuden Slovakian tasavallan pääkaupunki 1993.
Unkarilaisten vaikutus näkyy - tai ainakin olin näkevinäni - sen vieläkin esineellisessä kulttuurissa, mitä nyt siellä oli kaupan tai tarjolla kuten blueprint-tekstiileissä. Ja mm. siitä puhui muistaakseni myös edellisen kaupunkikierroksen "opas", joka kertoi paljon siitä, miten monikulttuurinen ja monikielinen kaupunki Bratislava oli aikoinaan, joskin väestöjen osuudet muuttuivat ensimmäisen maailman sodan jälkeen. Sitä ennenhän slovakit olivat suuri vähemmistö täällä saksalaisten ja unkarilaisten ollessa enemmistönä. Nykyään wieniläisille Bratislava ja ainakin sen ooppera on tuttu paikka, jos ei muuten niin ainakin halvempien hintojen vuoksi. Hintataso oli tosi alhainen muutenkin kaupungissa, sillä alle kymmenellä eurolla saattoi syödä kunnon lounaan ja ottaa ruokajuomaksi vielä gespritzteriä.
Kun vuonna 2006 vanhassa keskustassa restaurointityöt olivat paikoin vielä kesken, niin nyt sellaisia ei oikein pystynyt väenpaljoudelta edes näkemään. Yksi Bratislavan hienoimmista ja kauas näkyvistä rakennuksista on ylhäällä kukkulalla sijaitseva neljän kulmatornin kehystämä Bratislavan linna, jota on tyylillisesti aikoinaan ollut niin gootti-, renesanssi- kuin barokkilinna. Linna on ollut paikoillaan kivi- ja pronssikausien vaihteesta lähtien, mutta kivilinna siitä tehtiin vasta 900-luvulla, kun se kuului Unkarin kuningaskuntaan. Linna tuhoutui vuoden 1811 tulipalossa ja oli pitkään raunioina, mutta sen korjaaminen - tai miksi sitä oikeastaan sanois - entistäminen tai uudelleen rakentaminen tehtiin 1950-luvun jälkeen Maria Teresian loistokkaana pidetyn baronkkilinnan tyyliseksi. Ei ihme, että linna on kaupungin suosituimpia nähtävyyksiä - vaikka olikin kova työ kiivetä sinne kuumalla säällä - sillä sieltä on hyvät näköalat - ja hyvä ravintola.
Mutta näin kesällä ei siis kannata lähteä Bratislavaan ainakaan turisteja pakoon, sillä se ei onnistu. Ehkä enemmän aikaa, niin kaupungista voisi nauttia hieman enemmän. Nähtäväähän siellä olisi enemmän kuin vanha keskustasta ja linna, esimerkiksi "Sininen kirkko", Pyhälle Elisabethille omistettu jugend-tyylinen rakennus. Ja hinnat halvempia kuin täällä Itävallassa.
Mulle täysin tuntematon toi Bratislava, pitäis sinnekin josku ehtiä. Gespritzter on meillä Weinschorle. Hyvää kotimatkaa!
VastaaPoistaDanke! Mutta älkää menkö kesällä, ei mahdu. Vaikuttaa kuin se viinipaikka, josta mentiin laivaan. Täynnä väkeä jne.
PoistaWienistä on todellakin lyhyt matka useaankin naapurimaahan ja rajoja tuskin huomaa, vaikka näkyyhän maiden ero kyllä sitten jollain tapaa. No, kokemuksia minulla on vain Unkarin ja Tšekin puolelle siirtymisestä. Nyt pääsin Slovakiaankin, kiitos matkasta:-)
VastaaPoistaVar så god! Kivahan se päivävisiitti oli, mutta hieman liikaa muita turisteja minunkin makuuni. Kyllä keskemmällä Eurooppaa olisi kiva asua, sillä pääsisi helposti muihin maihin. No pääseehän pohjoisestakin...
PoistaNoi rajaseutujen jutut on kyllä kiinnostavia. Kansallisvaltioiden rajat on usein niin väkisin tehtyjä ja kulttuurialueiden vastaisia ja itse asiassa varsin uusi ilmiö. Nyt kun EU:n myötä rajat ovat ainakin jossain määrin hävinneet huomaa miten vähitellen raja-alueiden kulttuurit alkavat "palata" muotoon, jossa ne olivat ennen tarkkaan valvottuja kansallisvaltiorajoja.
VastaaPoistaValtioiden sisällä alueelliset erot ovat suurempia kuin valtioiden välisillä rajaseuduilla. Sukupolvien muisti ulottuu kauas.
paskeriville
Niin ovat. Ja se on hienoa, miten niin monet kerrostumat ovat koko ajan siellä läsmä. Pitäisi vaan kerrata aiempia opintoja. Esimerkiksi Saksa on hyvä esimerkki noista eri alueista ja niiden välisistä eroista. Vaikka Baijeri on paljon lähempänä Tirolia kuin monia Saksan alueita.
Poista