Onnekkaita ja muunlaisia sattumuksia ja havaintoja etnologiasta ja sen lähipiiristä. Etnologi on aina töissä, matkallaankin. Ensin matka suuntautui Hampuriin muutamaksi kuukaudeksi, mutta nyt olen palannut kotiin - missä se sitten kulloinkin onkaan.
Lukijat
perjantai 19. kesäkuuta 2015
Wienin yliopisto pihoineen
Olen nyt pari viikkoa opettamassa täällä Wienin yliopiston suomalais-ugrilaisella laitoksella, en yliopiston, vaan Suomen opetusministeriön kustantamana - hip hurraa vaan Grahn-Lapsonen. Yliopisto on "aika" vanha, sillä sen 650-vuotisjuhlaa juhlittiin viime viikonloppuna. Oppiaineilla oli esitelmiä sun muita ja kaikenlaista hulinaa tapahtui vielä viime sunnuntain helteissä. Nyt alkuviikon on yliopiston sisäpihoilla olleita telttoja ja muita rakennelmia purettu. Yliopisto siis perustettiin vuonna 1365 ja sen perustaja oli Rudolf IV. Joten aika vanha tämä Alma Mater Rudolphina Vinoboensis on. Yliopiston sivujen mukaan sen 15 tiedekunnassa ja neljässä keskuksessa on noin 92 000 opiskelijaa, jotka voivat valita 180 erilaista ohjelmaa. Yliopistossa työskentelee noin 9 800 työntekijää ja heistä 6 900 on akateemista.
En puhu tässä Ringillä sijaitsevasta pömpöösistä päärakennuksesta, vaan niistä entisessä sairalaassa "sijaitsevista laitoksista sisäpihoineen, joilla tämän pari viikkoa kulutan. Sisäpihat aivan kivenheiton päässä Ringistä ja muista nähtävyykistä ovat kuin puistoja - ja puistoja ne kai ovatkin - joilla riittää väkeä myös iltaisin. Sisäpihalla on kauppoja, myös ruokakauppa, ravintola ulkoterasseineen, lastentarha jne. Lukuisilla penkeillä voi kuluttaa aikaa tai lukea tenttiin tai tavata toisia. Lisäksi fenno-ugristiikan sisäpihalla - kai siellä on muitakin oppiaineita - on tällaisia keltaisia ja muovisia "petejä", jotka ovat nimetty opiskelijoiden tilaksi, Student space. Ne näkyvät olevan päivittäin ahkerassa käytössä ainakin näillä helteillä. Vastaavanlaisia sinertäviä "taidejuttuja" näkyi olevan Museokorttelin pihalla, ainakin Arkkitehtuurimuseon edustalla.
Mutta kuvitelkaa, jos meilläkin olisi Sirkkalan kasarmilta häädetty ne sadat peltilehmät jonnekin ja piha olisi vain ihmisiä (ja ehkä polkupyöriä) varten, ihan heidän käyttöönsä! Näin keväisin ulkona voisi pitää kokouksia tai opiskella. Näköjään autojen parkkipaikat ovat Suomessa niin tärkeitä, että yliopiston pihatkin on tehty niitä varten.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Muistatko siellä aina käyttää titteleitä, ei Itävallassa saa sanoa herra Nieminen, siellä pitää sanoa herra ekonomi Nieminen tai rouva maisteri Järvinen, professoreista ja neuvoksista puhumattakaan. Kyllä oli töissä vaikea muista sanoa Herr Hinterhuberia Herr Magister Hinterhuberiksi. Ja professoreja ja tohtoreitahan siellä on pilvin pimein.
VastaaPoistaNiin on, osa on jo erotettu tohtoriudesta. :) Mutta tänään, huom, piti sanoa, että minähän olen professori Suoemsta kun ihmettelin ylipiostolla sitä, että ei näkynyt naispuolisia tutkijoita/professoreja/rehtoreita eikä heistä kuvia. Sain selityksen ja myös tunnustuksen, että oli hyvä kysymys. Ja tietysti oli, kysyinhän mie sen! :)
PoistaOvatko opiskelijat motivoituneita, eli miten sujuu näin eksoottiseen kieliperheeseen tutustuminen? Onko joukossa paljon kaksikielisiä? Muistan, että tuon Alma Mater Rudolphina Vinoboensis'in lähellä on hyvä kasvisravintola:-)
VastaaPoistaSirkkalan kasarmista kun kirjoitit, on pakko mainostaa toisenlaista kasarmialuetta, sillä se on pyhitetty taiteelle ja muulle tärkeälle! [klik] Tuo meidän 9veekin oli siellä juuri taideleirillä ja piha oli täynnä ihmisiä!
Allu, ovatko Saksassa tavat muuttuneet? Noinhan se oli ainakin silloin "kivikaudella".
Linkitys ei näytä toimivan, joten menepä sitten tänne: http://www.vaasa.fi/palvelut/kulttuurikasarmi
PoistaTäällä osa opiskelijoista on oikein motivoituneita, osa ei. Täällähän käsittääkseni on noita vapaita tieteenaloja paljon, ts. ei ole pääsykoetta eka vuonna. Sitten tentit ym. hoitavat rajoitukset. Tänään näin todellisen massaluentosalin, jonne mahtui 700 ihmistä! Kuulemma sentään tenttikäytössä, ei välttämättä luentosalina...
Poista@Clarissa: tarkoitatko titteleitä Saksassa vain mitä tapoja?. Kyllä täällä tohtoreiksi nimitetään, se Dr. tulee siis henkilökorttiinkin nimen eteen, mutta ei täällä kyllä ole mun aikana ekonomeista tai maistereista puhuttu, mutta ehkä silloin ennen mun aikaani. Meidän ystävä väitteli Zürichissä ja yliopisto oli ilmoittanut hänen saksalaisen asumispaikkakuntansa viranomaisille, että kaveri on nyt Dr. ja se pitäis panna virallisiin henkilötietoihin. Maistereista en ole Saksassa kuullut koskaan puhuttavan, mutta Suomessa kyllä, muistan että lapsuudessani kuulin joskus sanottavan, että "yks maisteri" tai "yksi tuomari" sanoi sitä ja sitä. Luulen, että ajat on kyllä muuttuneet, tuskin niin enää Suomessa sanottais, Itävalta on edelleenkin eri asia jos titteleistä on puhe.
VastaaPoistaKun olin Saksassa vierastyöläisenä sen puolisen vuotta, niin paikallisen VR:n korttiin laitoin myös tittelin, koska sikäläisen kollegan mukaan, joka auttoi tilaamaan tuota Bahn-korttia titteli voisi auttaa tietyissä tilanteissa. Missähän mulla sekin on?
PoistaNämä Sentrooppa Santran jutut ovat aina hauskaa luettavaa, kertovat elämänmenosta Keski-Euroopassa. Varmaan tunnetkin. https://sentrooppasantra.wordpress.com/2012/01/12/herr-doktor-doktor-ur/
PoistaToki tunnen ja ihailen miten paljon hän lukee ja ehtii kirjoittaa "kaikesta". Ja on erittäin kielitaitoinen.
Poista