Jouluseimi

Jouluaiheet jatkuvat, koska olin luvannut kirjoittaa hieman tästä omasta jouluseimestäni. Sitä en olisi kyllä tehnyt, jos olisin muistanut miten vaikeaa on ottaa tästä kuva ilman salamaa. Valitettavasti joudutte tyytymään tähän. Kyseessä on Tirolin Telfistä lahjaksi saamani seimi. Tämän seimityypin nimi on Bretterkrippe, mikä tarkoittaa sitä, että se on tehty lauta- tai levytaustalle. Sen alkuperäisen seimen on tehnyt Christoph Anton Mayer vuonna 1767 Telfsin Pyhän Pietarin ja Paavalin kirkkoon. Tässä  on yksityiskohta pyhästä perheestä, kuva on Tirolin kulttuurialueen portaalista: 

Jouluseimi - on myös muita seimiä, kuten pääsiäisseimi - on jouluevankeliumin keskeisistä hahmoista koottu asetelma, jossa keskeisellä sijalla on seimessä oleva Jeesus-lapsi. Hänen lisäkseen siihen kuuluu ainakin Maria ja Josef sekä paimenia, enkeleitä, eläimiä ja ehkä itämaan tietäjät. Tässä minun seimessä on kolme tapahtumaa, ensin on Jeesuslapsen syntymä ja paimenten tulo, nimenanto ja kolmen itäisen tietäjän käynti. Ts. hahmot vaihdetaan kolmesti joulun aikana. Mayer on tehnyt joulu- ja pääsiäisseimien lisäksi myös ns. kokovuoden seimiä, jotka kertovat useista tapahtumista. 

Tämän minun seimen on tehnyt ystäväni Doriksen isä Robert Heiss, joka on tehnyt useita erilaisia seimiä. Mm. heidän tuvassaan on iso ns. kotiseutuseimi, joka kuvastaa tirolilaista maisemaa ja seimen hahmot ovat paikallisia, kuten kyläläisiä eri toimissaan. Tällainen seimi ei ole koskaan "valmis", sillä joka vuodeksi tehdään tai ostetaan uusia hahmoja. Syksyllä haetaan luonnosta oksia, sammelta ja jäkälää seimeä varten. Käsintehdyt hahmot ovat kalliita hankkia yhdellä kertaa, mikäli seimi pitää ostaa. Seimet ovat suosittu harrastus ja esimerkiksi Tirolissa melkein jokaisessa kylässä on oma seimiyhdistys, jonka piirissä harrastajat ja taitajat kokoontuvat. Lisäksi talvella järjestetään tapahtumia, joiden aikana voidaan vierailla ihmisten kotona ihailemassa seimiä - ja ottamassa niistä mallia.

Robert Heiss.

Yksityiskohta isosta kotiseutuseimestä.

Seimien suosio myös suomalaisissa - ja luterilaisissa - kodeissa ja julkisissa tiloissa on viime vuosina kasvanut. Osa seimistä tuodaan matkamuistoina ja nykyään seimiä myydään mm. joulumarkkinoilla. Lisäksi joissakin kaupungeissa kuten Turussa on ollut seimireittejä, ts. liikkeiden ja virastojen näyteikkunoissa on erilaisia seimiä, joita voi julkaistun seimikartan avulla käydä kiertelemässä.   

Professori Nils-Arvid Bringéus on kirjoittanut jouluseimitraditon tulosta Saksasta Ruotsiin, jonne ne "kotiutuivat" vähitellen 1800-luvulla. Bringéuksen artikkelista löytyy tietoja myös seimien tulosta ruotsalaiskirkkoihin. (Ks. Bringéus 1965: Julkrubban i vårt moderna samhälle, 1972: Die Einführung der Weihnachtskrippe in schwedischen Kirschen ja 2008: How Christmas Cribs Came to Sweden.) Mm. näyttelijä Max von Sydow oli saanut ensimmäisenä joulunaan lahjaksi seimen (ks. Bringéus 2008, 169.) 

 Myös Suomessa seimet yleistyivät 1800-luvulla. Tässä saamassani joulukortissa on Martti Puhakan kuvaamana seimi Kakskerrasta vuodelta 1825 ja se on luultavasti Suomen vanhimpia, jos ei vanhin seimi. Joidenkin tietojen mukaan seimen on Kakskerran kirkolle lahjoittanut vahtimestarin rouva Greflund. Kuten kortin tekstissä sanotaan, hahmot ovat mehiläisvahaa. Seimi on ollut näytteillä jouluisin Turun tuomiokirkossa. Kiitos Martti, että sain laittaa kortin tänne!