Lukijat

torstai 25. lokakuuta 2012

Tornion Rantakadulla




Tornion vanhassa puutalokorttelissa, Rantakadun varrella on vanha ja kaunis paksurunkoinen visakoivu. Lehdettömänäkin seisovan puun kauneuden ohikulkija havaitsee. Olen kävellyt sen ohi useita kertoja asuessani kenttätöissä saman kadun varrella olevassa Viippolan talossa. Koivu on nähnyt ja kuullut monenlaisia tapahtumia ja tarinoita jokivarren elämästä. Se ei kuitenkaan ole nähnyt sitä, miten pari kilometriä oikealle reilut kaksisataa vuotta sitten venäläiset sotilaat astelivat nykyisen Ruotsin puolelle. Hieman tämän jälkeen alueen asukkaiden oli pakko tutustua uuteen ilmiöön, koska sen halki vedettiin raja. Koivu ei nähtävästi ole ikänsä puolesta sijainnut koskaan Ruotsissa, vaan se on kasvanut koko ikänsä Suomessa, tai ensin Suomen suuriruhtinaskunnassa, osana Venäjän imperiumia. Koivu voisi kertoa muun muassa miten sen oma ympäristö on muuttunut nopeaa vauhtia toisen maailman sodan jälkeen – puhumattakaan viimeisen kymmenen vuoden ajan rakentamisvauhdista. Nykyisen Kaupunginlahden takana nousevat kerros- ja liiketalot, joista ensin silmiin pistää sini-keltainen IKEA:n tavaratalon ”laatikko”. Suomen puolelle rakennetun Rajakartanon, joka pitää sisällään Aineen taidemuseon ja kirjaston, taakse jää vuonna 2008 avattu Rajalla -kauppakeskus ja uudet kerrostalot. Kauppakeskuksen ja Ruotsin puoleisen tullirakennuksen väliin jää vuonna 2011 vihitty Victoria-tori, joka näin syksyllä on aika autio. 


Kruununprinsessa Victoria vihki Victoria-torin 22.9.2011.

Hieman siitä Ruotsiin päin on jo aloitettu maankaivutyöt, sillä sinne on rakenteilla molempien kaupunkien, Haaparannan ja Tornion uusi, yhteinen matkakeskus. Matkakeskuksen tiellä on vielä muutama käytännön ongelma, mutta ne toivottavasti ratkaistaan ennen kuin matkakeskus avataan lähivuosina. Paljon muitakin suunnitelmia tälle entiselle joutomaalle on ollut olemassa poliitikkojen haaveissa ja virkamiesten työpöydillä. Yhteinen kaupunkikeskusta monine yhteisine toimintoineen on toisten mielestä utopia, toisten mielestä konkreettinen ja saavutettava tavoite. Visakoivu näkee toivottavasti vielä senkin, milloin ja miten tämä hanke toteutuu.  

Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf perusti Tornion kaupungin nykyiselle paikalleen Suensaarelle jo vuonna 1621. Suensaari oli tunnettu kauppapaikka jo tätä ennen. Ensimmäisen asemankaavansa Tornio sai jo 1640-luvulla. Tämä Rantakadun kortteli kuuluu tähän kaupungin vanhimpaan alueeseen, joka sijaitsee kaupunginlahden liepeillä. Täällä ovat sijainneet kauppiaiden umpipihatalot aittoineen ja muine rakennuksineen.  Ylinnä olevassa kuvassa kauempana keskellä näkyvä keltainen talo on Viippola, jonka nykyinen asuinrakennus on 1840-luvulta. 1600-luvulla sen omisti kauppias ja porvari Michel Holm ja 1700-luvulla puolestaan kauppias Christer Zoebulon. Viippolalla on ollut useita omistajia ja erilaisia toimintoja. Esimerkiksi kun Tornion vanha raatihuone tuhoutui tulipalossa, niin Viippolassa pidettiin raastuvan kokouksia 1870–1975. (Yksityiskohdat Tornion kulttuuritoimen ja Tornionlaakson maakuntamuseon laatimasta esitteestä "Tornion rakennettu muisti". Lisätietoja löytyy mm. Tornion kaupungin historiasta.)

1800-luvun lopulla tontille rakennettiin kaksi asuin- ja liikerakennusta, jotka ulkorakennuksineen ovat muodostaneet tontin ympärille umpipihan. Vuonna 1938 Otto Viippola osti kiinteistön ja hänen mukaansa talo on saanut nykyisen nimensä. Tontti rakennuksineen on kuulunut Tornion kaupungille vuodesta 1975 lähtien ja yksi rakennus on kaupungin kulttuuritoimen hallinnassa. Taloa käytetään mm. vierailevien taiteilijoiden majoitukseen, ja olen saanut majoittua tähän viehättävään puutalokortteliin useita kertoja kenttätöitteni aikana. 

4 kommenttia:

  1. Kyllä riittäisi koivulla taatusti kerrottavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olis, mutta sitä on pahuksen hankala haastatella.

      Poista
  2. Tuo kaksoiskaupunki on kyllä aivan jotain erityistä.
    Toivottavasti nuo vanhat rakennukset saavat kaunistaa Tornion kaupunkia vielä satoja vuosia eteenpäinkin. Kuinka paljon ne tuon koivun kanssa pitävätkään tietoa sisällään. Ehkäpä osaavat jopa kommunikoida keskenään:-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti voivat. Kyllähän täälläkin on vanhaa rakennuskantaa hävinnyt - tai tuhottu. Tässä on lähellä vielä mm. 1600-luvulta oleva kirkko ja ensi vuonna 100 vuotta täyttävä Torniolaakson maakuntamuseo, jota korjataan parhaillaan. Ehkä ne todella pystyvät kommunikoimaan koivun kanssa, niillä on pienempi ikäero kui minulla ja koivulla.

      Poista