Nykyinen kultaryntäys on edellistä voimaperäisemmin toteutettu. Kultaa ja mineraaleja etsitään laajalla rintamalla Pohjois-Suomessa, ja niitä hyödyntävät viime kädessä ulkomaiset kaivosyhtiöt. Kittilän Suurikuusikosta, Kiistalan kylän läheltä GTK löysi kultaesiintymän ja tutki sitä vuoteen 1998 asti, jonka jälkeen sen valtausoikeudet hankki ruotsalainen Riddarhyttan Resources. Vuonna 2005 kanadalainen Agnico-Eagle Mines osti enemmistön Riddarhyttanin osakkeista ja päätös kaivoksen rakentamisesta tehtiin seuraavan vuoden kesällä. Ensimmäiset kultaharkkonsa kaivos tuotti keväällä 2009. Kaivos, Euroopan suurin kultakaivos, on tärkeä työllistäjä paikallisesti ja kaivosyhtiö näkyy muutenkin kunnassa, mm. kunnan kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaan jalkapallokenttä ja jäähalli kantavat yhtiön nimeä.
Mutta, miten käy luonnon näillä kaivospaikkakunnilla? Jääkö Lappiin vain tyhjät montut ja jätteet, kun malmivarannot on kaivettu pois tai metallinhinta niin alhaalla, että hyödyntäminen ei enää kannata? Ja miksi malmeja etsitään myös suojelualueilta, saako Natura-alueelle tai luonnonpuistoihin tehdä valtauksia tai kaivoksia? Nämä ovat kaikki kysymyksiä, jotka askarruttavat ja pelottavat. Vastauksia niihin saadaan, mutta mitä uskoa, sillä muista maista nähdyt jäljet pelottavat. Ja miten turvallinen Kittilän Suurikuusikon kaivos onkaan, sillä Suomen Luonto -lehti otsikoi äsken seuraavasti: "Kittilän kultakaivoksen jätealtaat tehty puutteellisesti - "Haitalliset aineet joutuvat pohjaveteen melko varmasti". Artikkeli perustui kolmen asiantuntijan lausuntoihin.
Artikkelin sisältö on tiivistetysti seuraava:
• Suurikuusikon kaivoksen jätehiekka on läjitetty valtaviin altaisiin, joiden pohjarakenteet eivät vastaa edes tavallisten kaatopaikkojen pohjarakenteita.Ja edelleen:
• Haitta-aineet tulevat todennäköisesti pääsemään pohjavesiin, arvioivat Suomen Luonnon haastattelemat asiantuntijat. Pohjavesien pilaaminen on ympäristönsuojelulaissa kiellettyä.
• Merkkejä pohjavesivaikutuksista saattaa jo olla näkyvissä, ilmenee tarkastusraporteista. Kaivos on toiminut kolme vuotta, ja sen on tarkoitus toimia 15 vuotta. Kaivokselle kaavaillaan laajennusta, jonka ympäristövaikutuksia arvioidaan parhaillaan.
Pelkona on, että muun muassa raskasmetalleja ja syanidia sisältävät myrkkyvedet pääsevät saastuttamaan alla olevan pohjaveden ja kulkeutuvat lopulta vieressä virtaavaan Seurujokeen, joka on upeana kalajokena tunnetun Ounasjoen latvajokia. Ounasjoen varressa sijaitsee myös Levitunturi laskettelukeskuksineen ja luontomatkailuelinkeinoineen.Kaivosyhtiö kiisti uhkakuvat. Tavallinen kansalainen on ymmällään ja peloissaan. Hän tarvitsee luotettavaa tietoa, mutta mistä sitä saa? Ketä uskoa? Myös Talvivaaran jäljet pelottavat ja pahoin.
Vanha ilmakuva kultakaivoksesta vuodelta 2009 löytyy täältä.
Päivän havainto: ulkona on jo tosi pimeää...
Huh!
VastaaPoistaPelottava tulevaisuudenkuva!
PoistaKauhuissani luin ja sanon kuten Allu: Huh!
VastaaPoistaEikä tämä ole ainoa!
PoistaTämä tekee minut hyvin surulliseksi, ja tunnen voimatonta vihaa luonnon raiskaajia kohtaan, ja niitä kohtaan, jotka sen sallivat. Luonnonvaroja saa toki hyödyntää, mutta ei noin vastuuttomasti ja seurauksista piittaamattomasti.
VastaaPoistaPieni ihminen ja luonto jäävät toiseksi kun toisessa vaakakupissa on työpaikat ja (vero)tuloja.
Poista