Lukijat

keskiviikko 28. elokuuta 2013

Kaivos Kallakiin - vain 15 vuoden hyödyn tähden?


Ei yksin Suomessa ja sen pohjoisosissa, vaan koko Pohjois-Kalotilla ja etelämpänäkin riehuu kaivosbuumi: malminetsintää, valtauksia, koeporauksia jne.  Useissa tapauksissa toimijana on ulkomainen kaivosyhtiö, vaikka kaivosyhtiön kansallisuudella ei ympäristöstuhojen kannalta ole mitään merkitystä, sillä Talvivaarahan on kotimainen. 

Viime päivien uutiset - Suomessa ainakin pohjoinen media - ovat kertoneet miten Ruotsissa, Jokkmokin lähellä olevassa Kallak (saameksi Gállok) -nimisessä paikassa on pidetty kesän ajan mielenosoitusleiriä. Paikalliset ovat vastustaneet poronhoitoalueelle ja lähellä Unescon maailmanperintökohdetta Laponiaa suunniteltua kaivosta ja sen koeporauksia. Viime viikonloppuna sinne kokoontui noin 500 ihmistä osoittamaan mieltään kaivoshanketta vastaan. Ruotsin valtio oli antanut koeporauksille luvan ja Beowulf Mining (Jokkmokk Iron Mines AB) suoritti ne poliisien ja Securitaksen miesten avustuksella. Poliisi käytti hyvinkin rajuja otteita mielenosoittajia vastaan ja tästä heidän toiminnasta - ja väitetyistä turvallisuusrikkomuksista - on tehty rikosilmoituksia. Tarkempia tietoja tästä ja kuvia mm. poliisien toiminnasta löytyy kaivoksen vastustajien Gruvfritt Jokkmokk -sivulta facebookista ja täältä

Kunta kannattaa - tai ainakin osa poliitikoista - kaivosta ja paikallisväestön suhtautuminen kaivostoimintaan on täälläkin ristiriitaista. Osa näkee kaivoksen suurena pelastajana ja verotulojen tuojana; sen suunnitellun keston eli 15 vuoden ajan. Osalle, erityisesti saamelaisille, se merkitsee kolonisaation jatkoa, sitä, että oikeus omaan maahan, toimeentuloon ja oikeus tulla kuulluksi omissa asioissa on sivuutettu. Kallak on tärkeää porojen talvilaidunaluetta ja kaivoksen tulon pelätään lopettavan alueen poronhoidon. 
Ei ihme, että Kallakia on jo useissa yhteyksissä, mm. täällä, verrattu 1970- ja 1980-lukujen vaihteen Altajoen valjastamiskamppailuun Pohjois-Norjassa. 

Kovinkaan fiksulta ei vaikuta myöskään Beowulf-yhtiön johtajien toiminta. Esimerkiksi Tukholmassa pidetyssä kaivosseminaarissa Clive Sinclair-Poulton ylimielisesti kertoo vastaavansa kyselyihin mahdollisen paikallisen väestön reaktioista, että mikä paikallinen väestö ja näyttävänsä syksyistä ruskakuvaa vanhalta avohakkualueelta. Kuva ja ote puheesta löytyvät täältä. Sieltä löytyy myös paikallisten ihmisten vastaus Sinclair-Poultonille.  

PS. Talvivaaran lisäksi mm. ruotsalaisella Northland Resourcesin rautakaivosyhtiöllä Pajalassa on ollut taloudellisia ongelmia.

8 kommenttia:

  1. Niin,mitäs poroista ja alkuperäiskansan ikiaikaisesta toimeentulosta, mitäs ympäristöhaitoista! Että oikein 15 valoisaa vuotta edessä päin. Hienoa tosiaankin:-(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, mitä turhia. Tämä kaivoshysteria on mieletön myös meillä Suomessa.

      Poista
  2. Tuo tekee minut surulliseksi.Ensin oli kai hakattu puut ja nyt sitten pääsee käsiksi kivasti maapohjaan! Ei oo ihmisiäkään näkyvillä missään!
    Katsoin maisemakuvaa tunturista ja kuvittelin siihen niiden muiden kuvien tapaisen avolouhoksen, räjäytysten jyminän ja pölyn, kuorma-autojen jyrinän ja pakokaasut, syömäkelvottomat marjat ja sienet, myrkyllisen veden, patojen murtumat ja kuolleet kalat...
    15 vuoden jälkeen sitten on vuorossa seuraava alue. Kaikki pohjolan joet laskevat Itämereen, ja jo nyt lohta ei saa enää siellä pyydystää (vai saako?) .... Kyyninen Clive Sinclair-Poulton näytää olevan jo vanha mies. Hän aikoo jättää perinnöksi jälkeensä tuleville sukupolville ikuisiksi ajoiksi runnellun ja myrkytetyn maailmankolkan. Tuo valokuvaprojekti on oiva vastaus hänelle.
    En tiedä, onko protestoivilla ihmisillä mahdollisuutta voittaa, mutta jos ei edes yritä, niin on jo hävinnyt.
    (Minusta on muuten kivaa, että osaan ruotsia. Huvikseni kuuntelen silloin tällöin netistä myös meänkielisiä uutisia Sveriges radiosta.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon, että tämä vastustuskampanja toimii eikä kaivosta tule. Tukitoiminta laajenee nähtävästi tuosta leiristä, joka nyt päättyy. Mutta media Suomessa ei ole tähän herännyt, ei ainakaan täällä etelässä.

      Kaivoslait ovat tosi vahvoja juuri kaivosteollisuuden puolella, ei paikallisten ihmisten, elinkeinojen ja tässä esim. saamelaiskultturin kannalta.

      Minusta on tärkeää osata ruotsia ja miten helppoa on esim. oppia saksaa kun on ensin oppinut ruotsia!

      Poista
  3. Mukava lukea kriittistä tekstiä kotimaan luonnonvarojen käyttämisestä!

    Osaisitko suositella jotain tekstiä tai muuta tiedon lähdettä saamelaiskolonisaation historiaan liittyen? Jostain syystä en tiedä tästä oikein mitään, mutta aihe on kiinnostava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nana! Nyt äkkiä ei tule selkeästi jotain muista erottuvaa tekstiä tai lähdettä mieleen, netistä löydät esimerkiksi Rauna Kuokkasen artikkeleja täältä: http://rauna.wordpress.com/downloads/ Veli-Pekka Lehtolan tekstejä ja kirjoja suosittelen myös, erityisesti kirja Saamelaiset suomalaiset. Kohtaamisia 1896-1953 (SKS 2012).

      Poista
    2. Kiitos paljon vastauksesta, Rauna Kuokkasen artikkelit vaikuttavat hyvin mielenkiintoisilta! Ja kirjavinkin laitan myös muistiin, jospa törmäisin siihen seuraavalla Suomen visiitillä.

      Poista
    3. Veli-Pekan lyhyempiä tekstejä voi löytyä netistäkin. Lisäksi suosittelen (jos jaksat lukea norjaa) ja saat käsiisi myöhemmin: Lars Ivar Hansen & Björnar Olsen: Samenes historia fram til 1750. Käsittelee etupäässä Norjan tilannetta.

      Täytyypä tutustua sinun blogiisi, kunhan saan yhden ajankohtaisen työjutun pois käsistä. Ymmärsinkö, että olet Hallen yliopistossa?

      Poista