Kaivos Kallakiin - vain 15 vuoden hyödyn tähden?

Ei yksin Suomessa ja sen pohjoisosissa, vaan koko Pohjois-Kalotilla ja etelämpänäkin riehuu kaivosbuumi: malminetsintää, valtauksia, koeporauksia jne.  Useissa tapauksissa toimijana on ulkomainen kaivosyhtiö, vaikka kaivosyhtiön kansallisuudella ei ympäristöstuhojen kannalta ole mitään merkitystä, sillä Talvivaarahan on kotimainen. 

Viime päivien uutiset - Suomessa ainakin pohjoinen media - ovat kertoneet miten Ruotsissa, Jokkmokin lähellä olevassa Kallak (saameksi Gállok) -nimisessä paikassa on pidetty kesän ajan mielenosoitusleiriä. Paikalliset ovat vastustaneet poronhoitoalueelle ja lähellä Unescon maailmanperintökohdetta Laponiaa suunniteltua kaivosta ja sen koeporauksia. Viime viikonloppuna sinne kokoontui noin 500 ihmistä osoittamaan mieltään kaivoshanketta vastaan. Ruotsin valtio oli antanut koeporauksille luvan ja Beowulf Mining (Jokkmokk Iron Mines AB) suoritti ne poliisien ja Securitaksen miesten avustuksella. Poliisi käytti hyvinkin rajuja otteita mielenosoittajia vastaan ja tästä heidän toiminnasta - ja väitetyistä turvallisuusrikkomuksista - on tehty rikosilmoituksia. Tarkempia tietoja tästä ja kuvia mm. poliisien toiminnasta löytyy kaivoksen vastustajien Gruvfritt Jokkmokk -sivulta facebookista ja täältä. 

Kunta kannattaa - tai ainakin osa poliitikoista - kaivosta ja paikallisväestön suhtautuminen kaivostoimintaan on täälläkin ristiriitaista. Osa näkee kaivoksen suurena pelastajana ja verotulojen tuojana; sen suunnitellun keston eli 15 vuoden ajan. Osalle, erityisesti saamelaisille, se merkitsee kolonisaation jatkoa, sitä, että oikeus omaan maahan, toimeentuloon ja oikeus tulla kuulluksi omissa asioissa on sivuutettu. Kallak on tärkeää porojen talvilaidunaluetta ja kaivoksen tulon pelätään lopettavan alueen poronhoidon. 
Ei ihme, että Kallakia on jo useissa yhteyksissä, mm. täällä, verrattu 1970- ja 1980-lukujen vaihteen Altajoen valjastamiskamppailuun Pohjois-Norjassa. 

Kovinkaan fiksulta ei vaikuta myöskään Beowulf-yhtiön johtajien toiminta. Esimerkiksi Tukholmassa pidetyssä kaivosseminaarissa Clive Sinclair-Poulton ylimielisesti kertoo vastaavansa kyselyihin mahdollisen paikallisen väestön reaktioista, että mikä paikallinen väestö ja näyttävänsä syksyistä ruskakuvaa vanhalta avohakkualueelta. Kuva ja ote puheesta löytyvät täältä. Sieltä löytyy myös paikallisten ihmisten vastaus Sinclair-Poultonille.  

PS. Talvivaaran lisäksi mm. ruotsalaisella Northland Resourcesin rautakaivosyhtiöllä Pajalassa on ollut taloudellisia ongelmia.