Lukijat

keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Paikattomuutta Levillä eli mitä jälkiä maisema meihin jättää?

Kuva: Panorama hotellihuoneen parvekkeelta kohti Pallaksia. 
 
Olin työmatkalla, tarkemmin seminaarissa Levillä. Levi, Kittilän ylpeys on yksi suurimpia (24 000 vuodepaikkaa) hiihtokeskuksia Suomessa, joka hiihdon lisäksi tunnetaan myös after-skistä. Tällä kertaa en osallistunut kumpaakaan, sillä siellä viettämäni pari päivää sujuivat ensin esitelmää tehden ja sitten muiden esitelmiä kuunnellen. Seminaarihotelli sijaitsi Levin huipulla, eturinteen päällä, joten sieltä avautuivat hulppeat maisemat, kuten tuosta kuvasta näkyy. Niistä olisin nauttinut mielelläni pitempäänkin. Iltaohjelma oli Narikalla (lue Kittilän kirkonkylä) ja sinne alkumatka sujui gondoli-hissillä alas. Ja paikallisille ystäville tiedoksi, että en poikennut V'inkkarin terassilla, vaikka sieltä kuuluikin kutsuvasti "musiikkia"

Seminaarin aiheesta, taiteilija Kalervo "Kalle" Palsasta, kirjoitan myöhemmin. Seminaarissa julkaistiin nimittäin kittiläläisten haastatteluihin perustuva teos Palsan Kittilästä. Itse puhuin seminaarissa paikan merkityksestä eli siitä mitä jälkiä maisema meihin jättää. 

Minusta oli mielenkiintoista – ja toisaalta myös haastavaa – puhua paikan merkityksestä ihmisen elämässä juuri Sirkankylän Levillä, jota voisi tänä päivänä sanoa luonnehtivan eräänlaisen karnevalisoituneen paikattomuuden. Ainakin tällaisen kuvan saa, kun seuraa pohjoisen tunturikohteista kirjoitettuja lehtijuttuja tai televisio-ohjelmia – tai pistäytyy paikan päällä. Tällainen Lappi näyttäytyy pakopaikkana arjesta, yksitoikkoisen ja raskaan arjen vastapainona, paikkana jossa vallitsee vapaus. Tässä lomakeskuksen sallivassa ilmapiirissä ovat monet asiat mahdollisia. Tämänkaltaiset lomanviettopaikat ovat paikkoina täysin universaaleja; eroaako Kanariansaarten meno mitenkään näistä "kolmen ässän" hiihtokeskuksista (sun, ski, sex) muuten kuin että lumen ja suksen sijaan siellä on hiekkaa ja merta (sun, sand, sea and sex).  Ai niin, siinä olikin jo ässiä neljä.  Nämä paikat ovat sopimuksenvaraisia ja kaikki tietävät, miten siellä tulee käyttäytyä – ja miten käyttäydytään taas kun palataan kotiin. Karnevalisoituun Lappiin liitetyt ilmiöt jätetään sinne. 


Tämä matkailukohteiden eräänlainen paikattomuus näyttäytyy jatkuvuuden ja pysyvyyden vastakohtana, tietynlaisena väliaikaisuutena ja ehkä myös juurettomuutena. Tämän kaltaisia paikkoja on Marc Auge nimittänyt epäpaikoiksi ja tämä nimitys sopii mielestäni hyvin tunturikeskuksiin. Epäpaikka ei suinkaan ole arvoväritteinen, se vain korostaa paikan historiattomuutta, väliaikaisuutta ja tiettyä ei-kenellekään-kuulumattomuutta. Näin ajateltuna Leviltä puuttuu historia ja identiteetti, jotka taas puolestaan Sirkan kylällä, jossa Levi sijaitsee, ovat. Silti Leville on rakennettu ns. Alppitaloja, rakennuksia, joiden malli on otettu Alppien rakennuskulttuurista.


PS. jotta tuo Levin 24 000 vuodepaikkamäärä saa paremman vertailukohteen, niin koko Kittilän kunnassa on tällä hetkellä noin 6 400 asukasta. 

11 kommenttia:

  1. Epäpaikka on hyvin sanottu. Taitaa olla Levi samanlaista kaliberia kuin ns. Ballermann saksalaisille Mallorcan turisteille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siehän hyvin tunnet Mallorcan! :)

      Lisäsin vielä tuohon yhden virkkeen loppuun eli Levin ns. Alppitalot, joiden tyyli on otettu Alpeilta ikään kuin Suomessa tai Lapissa ei olisi omaa rakennuskulttuuria.

      Poista
    2. En tunne, en ole ikinä ollut Mallorcalla, varmaan sivistysaukko.

      Poista
    3. Seli seli, siellä olette tilaamassa seuraavaa vaellusmatkaa Mallorcalla.

      Poista
  2. Nuo kolmen ja neljän ässän epäpaikat ovat toistaiseksi jääneet vieraaksi minulle. Tuosta "mitä jälkiä maisema meihin jättää" tuli mieleen Allu – onko häneen jäänyt jotain rippeitä täältä, tai onko hän kokonaan saksalaistunut;-))
    Palsaa tässä nyt sitten jäädään odottelemaan mielenkiinnolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse asiassa molemmissa on neljä ässää, sillä unohdin siitä snow'n!

      Katothan mitä Allu vastaa, on hänen kotonaan ainakin paljon suomalaista.

      Kirjoitan itse seminaarista ja Palsasta kunhan vain ehdin. Tämä maaliskuu on sellaista paikast toiseen juoksemista. Onneksi pääsiäisloma on aika lähellä....

      Poista
  3. mitä kulloinkin, aina sitä, mikä parhaiten sopii, jonkinlainen hermafrodiitti☺

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, että et ole tuonne Alluntielle mitään Alppitaloja kuitenkaan rakentanut, vaan pysyttelet noissa harmaissa honkaseinissä. Parhaitenhan ne sopivatkin.

      Poista
    2. Alppitalot sopivat Alpeille; olen tosin nähnyt siellä myös suomalaisia hirsitaloja. :)

      Poista
  4. Ihmettelen myös miksi Leville tai mihinkään pohjoisen matkailukohteeseen rakennetaan Alppitaloja. Eikö suomalaisesta rakennusperinteestä löydy ideoita suomalaiseen ympäristöön ja nimenomaa Lappiin. Ei nyt välttämättä saamelaiskotia, mutta jotain omaperäistä suomalaista. Alppitalojahan on Keski-Eurooppa täynnä, ja ihan omassa aidossa ympäristössä.
    Muutenkin kumma kun joistain epäpaikoista kehittyy sellaisia hulabaloo paikkoja ja toisista sitten ei. Ehkä nuo neljän ässän kohteetkin jättävät vierailijoihinsa muistijäljen, vain toisenlaisen. Kuka mitäkin hakee.
    Toisinaan surettaa joidenkin näiden Alppiseutujenkin matkailukohteiden "kohtalo". Toisaalta on myös kyse varsin monen ihmisen elinkeinosta ja toimeentulosta. Sama koskee tietysti myös Lappia. Hankala kysymys.
    paskeriville

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän olisi paikallisempaakin rakennusperinnettä ja on toki mökit - tai huviloitahan ne taitavat olla - pääasiassa paikallista perinnettä noudattaen rakennettukin. Kyllähän se niin on, että jos jossakin hyvä idea keksitään, niin se otetaan käyttöön muuallakin. Näin keskukset eivät juuri eroa toisistaan.
      Sekä Lapinettä Alppien kohteilla on paljon yhteistä niin hyvässä kuin pahassa. Itse en ole juuri "kovimmissa" hulabalookohteissa käynyt Alpeilla, mutta nähnyt kesällä lukemattomia puolityhjiä hiihtokeskuksia sielä, ja se vetää hiljaiseksi. Viimeksi olin Itävallassa kesällä, Zell am Seessä. Sehän on myös suht monipuolinen kesäkohde ja hiihtämäänkin olisi päässyt jos olisi halunnut. Siellä ja ennen kaikkea Grossglockenerilla näki selvästi, miten jäätiköt sulavat...

      Poista