En osaisi kuvitella sitä, että en osaisi lukea. Tai tietäähän sen miltä tuntuu, kun on maassa, jonka kieltä ei ymmärrä eikä edes osaa lukea sen kirjaimia. Lukutaidolla ja koulunkäynnillä on suuri merkitys erityisesti tyttöjen tulevaisuuden kannalta:
Lukutaito on ihmisoikeus, joka mahdollistaa yksilön kehityksen, kouluttautumisen ja täyden kapasiteetin hyödyntämisen. Lukutaito on avain parempaan terveyteen ja hyvinvointiin. Lukutaidolla on merkitystä myös sukupuolten välisen tasa-arvon, kestävän rauhan, kehityksen ja demokratian toteutumisen kannalta. Koulutuksella on merkitystä erityisesti tyttöjen tulevaisuuden kannalta. Kouluakäyvä tyttö todennäköisesti avioituu vanhempana, saa vähemmän lapsia sekä kykenee huolehtimaan lapsistaan koulua käymätöntä tyttöä paremmin.Suomen YK-liiton sivulla kysytään myös, että tiesitkö että:
- arviolta 75 miljoonaa lasta ei koskaan pääse kouluun.
- noin 120 miljoonaa lasta on vailla alkeisopetusta. Suurin osa heistä on tyttöjä.
- lukutaidottomia aikuisia on noin 776 miljoonaa. Heistä kaksi kolmasosaa on naisia.
- valtaosa köyhimpien kehitysmaiden naisista ei osaa lukea eikä kirjoittaa.
- Malin aikuisväestöstä lukutaidottomia on 82 prosenttia naisista ja 65 prosenttia miehistä.
***
Leena Lumen kirjablogissa, jossa tähän mennessä on vierailtu yli puoli miljoonaa kertaa - paljon onnea tästä mielettömästä kävijämäärästä! - on kirja-arvonta. Siihen voi osallistua sunnuntaihin 7.10. klo 12 asti. Palkintoina tietysti kirjoja ja muutama DVD!
Päivän havainto: opettajilla on käsittämättömän hyvä muisti.
Siksi meillä onkin aina kummiTYTTÖ Kiinasta.
VastaaPoistaPikkunoitaa en satu tuntemaan enkä edes muista, muistelen, että olisin lukenut Tuhkimoa ensimmäisenä.
Juuri niin! Mutta toivottavasti joku ottaa myös niitä poikia kummilapseksi.
PoistaTuo kummilapsen ottaminen on kyllä hienoa auttamista tässäkin asiassa, lukemisen taito kun on avain niin moneen asiaan. Ja mitä on elämä ilman lukemisen antamaa iloa!
VastaaPoistaMeidän suvun tytöt, eivät siis pojat, ovat oppineet lukemaan spontaanisti 4-5-vuoden ikäisinä, minä muiden mukana. En muista, mikä oli ensimmäinen lukemani kirja, mutta lastenkirjojen lisäksi luettiin mitä eteen tuli: Kotiruoka-keittokirjaa, sanomalehtien ilmoituksia, virsikirjaa.... Tuo oli siis siihen aikaan, kun piirustuspaperina käytettiin kaupan käärepaperia.
Meillä jouduttiin lukemaan virsikirjaa koulussa, hirveän pitkiä ja lapsen näkökulmasta käsittämättömiä virsiä ulkoa; mie toki vasta tokaluokalla ja sen jälkeen. Ei mitään tolkkua asiassa! Siis virret piti kotiläksynä opetella ulkoa.
PoistaSiksi minullakin on kummiTYTTÖ Ghanasta.
VastaaPoistaMinä osasin lukea ennen koulua ja siitä tuli harmia, sillä koska luin sujuvasti suoraan, oli vaikea lukea tavuittain, joka oli sen aikainen pakkotapa. Harmi kesti vain ekaluokan...onneksi. Taisi siihen isäkultakin puuttua;-)
Lukutaito on kaiken edistyksen a ja o. Ja se on sitä etenkin naisille!
Hauskaa, että sinäkin nyt bloggaat♥
Juuri siksi!
PoistaMuistakseni opin ensin tavaamaan kuten piti ja sitten vain osasin lukea. Meitä oli vain 3 ekaluokkalaista ja ainakaan se toinen ei oppinut silloin lukemaan.
Aloitin blogin kun lähdin Hampuriin eli maalis-huhtikuun vaihteessa.