Jänkkä, Getsemane ja Pilvilinna

Nämä otsikon kolme sanaa liittyvät yhteen, vaikka sitä ei heti ensi silmäykseltä uskoisi. Pohjoisen lehtien luku jatkaa, tällä kertaa vuorossa positiivinen (vanha) uutinen kotiseudun paikallislehdestä, Kittilälehdestä. Vuonna 1987 yllättäen kuolleen kittiläläisen taiteilijan Kalervo Palsan (1947-1987) entinen kotimökki ja ateljee Kittilän Narikalla olivat vuosien mittaan joutuneet niin huonoon kuntoon, että ne olivat vaarassa tuhoutua. Näiden säilyttämistä varten - ja myös Palsan elämäntyötä  kunnioittaakseen ja tehdäkseen tunnetuksi -  perustettiin pari vuotta sitten Getsemania - Kalervo Palsan ystävät- niminen yhdistys, jonka kotipaikkana on Tornio.  Rakennukset ilmoitettiin myös Ylen Suojele minua -ohjelmaan, jonka esittelystä tämä lainaus; en tosin ole aivan kaikesta samaa mieltä:

 "Getsemane oli ja on nimeltään vuonna 1987 kuolleen kittiläläisen omaperäisen taiteilijan Kalervo Palsan pieni ateljee, joka on Palsan kotimökin pihassa. Tämä mökki säilyi kuin ihmeen kaupalla saksalaisten tulitikkuleikeiltä, ja itse asiassa Kittilässä tulelta säilyi vain kaksi rakennusta: kirkko ja Kenttälän sisarusten kioskiksi kutsuttu pieni mökki. Tähän mökkiin vuonna 1947 syntyi Hilja Kenttälän nuorimmaiseksi lapseksi Kalervo Palsa. Pihapiirillä oli huono maine, sillä sinne majoitettiin pohjoisen kulkumiehiä, juotiin ja myytiin viinaa, tapeltiin ja tehtiin niin sanotusti huorin. Vanhempana Palsa muutti pihapiirissä sijaitsevaan 15 neliömetrin kokoiseen, jäterimoista kulkumiehien majapaikaksi rakennettuun vajaan, jonka hän nimesi komeasti Getsemaneksi. Tässä vajassa Palsa eli ja työskenteli suurimman osan aikuista elämäänsä, maalasi vimmaisesti tuhansia ja tuhansia töitä, ja jonka ovelle sitten pakkaseen kuoli. Palsan kotimökki ja ateljee ovat olleet taiteilijan kuolemasta lähtien tyhjillään ja rapistuneet hoidon ja ylläpidon puutteessa pikkuhiljaa. Kunnalla ei ole ollut joko halua tai rahaa sijoittaa Getsemanen peruskunnostukseen, ja asiaa on vielä mutkistanut se että Palsan pihan rakennukset ovat yksityisessä omistuksessa. Yksittäisiä pyhiinvaeltajia Palsan mökillä silti riittää, ehkä hieman erilaisia kuin ne jotka käyvät ihastelemassa saman kunnan alueella olevaan hieman toisenlaista taiteilijakotia Särestöniemeä... Talon suojelun puolestapuuhaaja Getsemania – Kalervo Palsan ystävät -yhdistys on nyt kuitenkin saanut Kulttuurirahastolta kohtuullisen rahasumman, jolla voidaan tehdä välttämättömimmät korjaustyöt Getsemanen säilyttämiseksi."

Paljolti tämän ohjelman ansiosta jyväskyläläinen mesenaatti Kauko Sorjonen kiinnostui ja osti vuonna 2011 rakennukset Maj-Lis Pitkäseltä, Kallen ystävältä, jolle Kalle oli omaisuutensa testamentannut. Lehtitietojen mukaan Sorjosen säätiön on tarkoitus kunnostaan rakennukset ja avata ne yleisölle. Töitä tehtiin mm. kuluneena kesänä. Sorjosen säätiö on auttanut taloudellisesti myös toisen kittiläläisen tunnetun taiteilijan, Reidar Särestöniemen museosäätiötä ja keväällä Särestön museosäätiö on sulautunut Sorjosen säätiöön. 

Toivottavasti tämän lautarakenteisen Getsemanen eli Pilvilinnan seinämaalaukset on voitu vielä pelastaa. Nyt ei myöskään pyhiinvaeltajien tarvitse enää tuskailla ja eksyä etsiessään Palsan kotitaloa Narikalta, vaan sinne tulevat opasteet.

Palsan hautaa koristaa kuvanveistäjä Pekka Pitkäsen tekemä muistomerkki Palava pensas. Se saatiin pystyttää haudalle vasta pitkän ja käsittämättömän proseduurin jälkeen, sillä arvoisa Kittilän seurakunnan kirkkoneuvosto piti muistomerkkiä sopimattomana, koska näki siinä fallossymbolin. (En valitettavasti löytänyt koneeltani kuvaa Palavasta pensaasta, jotta olisitte voineet tarkistaa omin silmin tämän väitetyn yhtäläisyyden.)

Täältä voit katsella muutamia talvikuvia, kuten Palsan Paluu (1983). Palsasta on tehty muutama opinnäytetyö ja monia julkaisuja ja lisää on tulossa. Läheskään kaikkea ei  ole sanottu, ja mielestäni olisi mielenkiintoista pohtia vieläkin enemmän esimerkiksi Palsan Kittilä-kuvaa lähtien juuri siitä ympäristöstä, jossa hän oli syntynyt, asui ja maalasi. Ja miksi Kittilästä on lähtöisin niin monta taiteilijaa: Einari Junttila, Reidar Särestöniemi, Kalervo Palsa ja myös Reijo Raekallio ja kaikki nämä maalasivat myös jänkkää? Kittilän kunnalla on mieletön rikkaus, kunhan se vain osaisi/pystyisi/haluaisi hyödyntää tällaista kulttuuriperintöä.

Minun Getsemane on vuonna 1974 julkaistu omakustanne, jonka mielelläni omistaisin. Jos jollakin on sellainen ylimääräinen, niin tarjotkaa minulle! Kuinka moni muuten tiesi sen, että Kalle aikoinaan tekstasi monia sarjakuva-albumeita 1970- ja 1980-luvuilla ansaitakseen rahaa? Getsemanen julkaisuvuonna kävin lukiota, samaa kuin Kalle aikaisemmin, ja silloinen kuvaamataidon opettaja Pekka Kujala esitteli meille Kallen teoksia, mutta ei suinkaan kaikkia. Lainaan tähän vuonna 1990 Turussa Wäinö Aaltosen museossa olleen Kalervo Palsan muistonäyttelyn arvostelua, jonka kirjoitti Jarkko Laine: " Palsa oli hyvin vakava, hyvin rehellinen taiteilija. Se on syytä muistaa hänen töitään katsoessaan - niitä ei ole tehty leikin vuoksi." (Turun Sanomat 14.9.1990)

Päivän havainto:  Jänkkä ei ahdista, vaan se on myös kaunista.  

P.S: Jänkkä on pohjoisen murteella suo. Ja jänkkää Kallekin maalasi.