Rantakorituoli

Blogini bannerikuva on otettu heinäkuiselta matkaltani Rügenin saarelle kylpyläkaupunki Bintziin (Östseebad Binz). Rügen on yksi Saksan suosituimpia lomasaaria. Bintzin kilometrejä pitkä hiekkaranta oli varustettu kuvassa näkyvillä rantakorituoleilla, joita eivät kovatkaan tuulenpuuskat heilutelleet. Tuoleja sai vuokrata, mutta yön ajaksi ne lukittiin. Tuoleja oli myös ravintoloiden terasseilla ja hotellien parvekkeilla.

Rantakorituolin on suunnitellut vuonna 1882 korintekijä Wilhelm Bartelmann Rostockista. Tarinan mukaan eräs iäkäs aatelisrouva nimeltään Elfriede von Maltzahn oli valittanut tilanteensa ristiriitaisuutta, sillä reumatisminsa vuoksi hän ei oikein voinut nauttia lääkäreiden suosittelemasta meri-ilmasta. Hän oli pyytänyt Bartelmannia tekemään auringolta ja tuulelta suojaavan rantatuolin. Näin yksi saksalainen kulttiesine oli valmis! Tuotekehittelyn myötä tuolista tehtiin kahdenistuttava, istuinosa pehmustettiin, jalkaosa lisättiin ja siitä sekä selkänojasta tehtiin säädettävät. Tuoli vielä varustettiin pöydällä ja sen sivustoille tehtiin pienet taskut kirjojen ja muiden tavaroiden säilyttämiseksi. Tuoleista tuli vuokrattavia, sillä ne olivat tarpeellisia ja käteviä, mutta lyhyen loman ajaksi liian suuri investointi yksittäisille lomalaisille. 1900-luvun alussa rantakorituolit olivat valloittaneet jokseenkin kaikki Saksan rannikon lomakohteet.

Rantakorituolit ovat käteviä, sillä niiden sisälle pystyy eristäytymään muista lomanviettäjistä ja sulkemaan heidät äänineen ja toimineen ulkopuolelle. Enää omaa reviiriään ei tarvinnut merkitä pyyheliinoilla, vaan ajatus "korini on linnani" pitäisi riittää. Mistäköhän muuten johtuvat etelänmatkakohteista tulevat valitukset ja jutut siitä, miten saksalaiset käyvät aamulla varaamassa kaikki aurinkotuolit itselleen? Ainakin Binzissä oli rannoille pystytetty kieltotauluja, jotka kielsivät merkkaamasta korien välejä simpukoilla. Omaa reviiriä oli siis vielä haluttu laajentaa hiekalle. Ja vaikka rantakorituolissaan istuja on yksin ja  ikään kuin näkymättömissä muilta, hän pystyy seuraamaan muita heidän huomaamatta, sillä tuoli antaa illuusion yksityisyydestä.

Nobel-kirjailija Thomas Mannin on sanottu Neringassa Nidassa olleella huvilallaan kirjoittaneen rantakorituolissa, joka oli sinne kuljetettu Lübeckistä. Rantakorituolin suomasta tuulensuojasta - tai  piilopaikasta, jos niin sen haluamme tulkita -  on meidän tavallisten lomalaisten hyvä ihailla merta ja antaa katseen viivähtää kaukaisessa horisontissa, samalla kuunnellen tuulta tai lokkien kirkunaa, yrittäen karkottaa kaikki häiritsevät äänet pois omasta pienestä lomaparatiisista.

Valmistajat toimittavat rantakorituoleja ympäri maailmaa, joten Suomeenkin, vaikkapa omalle parvekkeelle sellaisen voi tilata. Myös kankaissa ja malleissa näyttää olevan valinnan varaa.

Päivän havainto: siili puutarhassa.