Heimat, Kotiseutu

Jalkapallo on taas yhdistänyt maailmaa ja erityisesti Saksaa, sillä Die Mannschaft ansaitusti voitti ja sai neljännen tähtensä. Voittoa (ja sponsoreita) juhlittiin Brandenburgin portilla. Tiettyjen pelien katsomisen lisäksi minusta on ollut hauskaa seurata mm. Lukas Podolskin monipuolista ja ahkeraa viestittelyä sosiaalisessa mediassa peleistä ja vähän muustakin. Peliaikaa tällä kölniläisellä oli tosin vähän, mutta tärkeä rooli hengen nostattajana ja hauskuuttajana hänellä oli. Sen lisäksi hänellä - kuten usealla pelaajalla - on omia avustuskohteita ja säätiöitä, joihin he ohjaavat mm. voittorahojaan.

Voitto oli puolestaan vähällä jäädä kokonaan sivuseikaksi ns. Gaucho-gaten vuoksi, jossa toimittajat, kaikella besserwisseydellään, tekivät parhaansa. Tätä Gaucho-gatea tuntemattomat voivat katsoa pahennusta herättäneen ja myös rasistiseksi leimatun tanssin täältä. Enkä liitä tässä yhtään lehtijuttua, sillä niitä kyllä löytyy guuglaamalla.

Suvi Ahola nosti eilisessä Hesarissa hienosti esille saksalaisen Edgar Reitzin ohjaajaman Heimat eli Kotiseutu -televisiosarjan: 

Kun jo­ka me­dias­sa ver­ra­taan laa­jo­ja tv-sar­jo­ja ro­maa­nik­las­si­koi­hin, pi­tää muis­tut­taa sak­sa­lai­ses­ta Ko­ti­seu­dus­ta (Hei­mat, 1984) kak­si­ne jat­ko-osi­neen (1993 ja 2004).

Se­hän oli kun­nian­hi­moi­sen tv-sar­ja­ker­ron­nan pio­nee­ri. Kir­joit­ta­ja ja oh­jaa­ja Edgar Reitz to­sin ko­ros­ti, et­tei ky­se ole sar­jas­ta vaan elo­ku­vas­ta, vaik­ka pi­tuut­ta Ko­ti­seu­dus­sa on 16 tun­tia. Se sai­kin en­si­esi­tyk­sen­sä Ve­net­sian elo­ku­va­juh­lil­la. (--)

Kes­kiös­sä on per­he, su­ku ja maa­lais­ky­lä Lou­nais-Sak­sas­sa, ja sak­sa­lai­nen elä­mä vuo­si­na 1919–2000. Läh­tö­koh­ta­na on en­sim­mäi­sen maail­man­so­dan lop­pu, jos­ta ede­tään kol­man­teen val­ta­kun­taan, so­taan, Sak­so­jen ja­koon, län­nen teol­li­suu­sih­mee­seen, ter­ro­ris­miin ja lo­pul­ta uu­teen, yh­te­näi­seen Sak­saan.

Kuten Ahola edellä korostaa, tämä eeppinen sarja ei siis pohjaa mihinkään romaaniin. Sen tarina sijoittuu kuvitteelliseen Schabbachin saksalaiskylään ja kahteen veljekseen, joiden perheiden kohtaloita seurataan usean sukupolven ajan 1800-luvulta alkaen yhtenäiseen Saksaan asti. Yhteensä trilogian pituus on 52 tuntia. Vuonna 2013 Reitz ohjasi elokuvan Die andere Heimat - Chronik einer Sehnsucht, joka keskittyy 1800-luvun tapahtumiin ja Brasiliaan siirtolaiseksi lähteneen tarinaan. Traileri löytyy täältä. Pitäisi vihdoin hankkia se Heimat-boxi!

Auringonlasku kotiseudulla.