(kuva: http://blogs.helsinki.fi/kansatieteenpaivat2014/)
Maaliskuiseen työkalenteriin kuuluvat kansatieteen päivät joka toinen vuosi, joka toinen vuosi pienempi seminaari. Nyt oli vuorossa jo järjestyksessään peräti VIII, nyt Helsingin yliopistossa pidettävät kansatieteen päivät, joiden ajankohtaisiksi teemoiksi oli valittu analyysi ja tulkinta, sillä kysymykset näistä koskettavat kaikkia tutkijoita ja myös erilaisissa kulttuuriorganisaatioissa toimivia kollegoja. Monissa esitelmissä käytiin tuli erilaisia esimerkkejä siitä, miten kulttuurin tutkija tulkitsee aineistojaan ja käy keskustelua niiden kanssa ja mitkä käsitteet ovat käytössä. Entä miten tähän sopivat tutkittavien omat käsitteet ja tutkimustiedon palauttaminen? Myös eettisiä tulkintoja ja kysymyksiä käsiteltiin joissakin esitelmissä. Kaiken kaikkiaan päivillä oli 10 eri työryhmää, joista monet jatkuivat molempina päivinä. En valitettavasti pystynyt olemaan paikalla kuin ensimmäisenä päivänä, joten minulta jäi kuulematta mm. lundilaisen professori Thomas O’Dellin key-note esitelmä ja monia erittäin ajankohtaisia ja mielenkiintoisia työryhmiä. Ohjelma löytyy täältä.
Tukholman yliopiston elokuvatutkimuksen professori Anu Koivusen key-note esitelmä käsitteli Virpi Suutarin (2010) ohjaamaa Auf Wiedersehen Finnland -elokuvaa ns. affektiivisen käänteen näkökulmasta. Miten tunteita rakennetaan kulttuurisesti olikin oiva kysymys tämän elokuvan kohdalla, sillä tämä esitelmä avasi elokuvan eri tavalla kuin mitä olen sen aiemmin nähnyt tai miten tähän asetelmaan en ollut kiinnittänyt huomiota. Elokuvassa haastellut naiset eivät suinkaan tyytyneet heille annettuun rooliin, vaan pitivät oman mielensä. Harva tuolloin sodan jälkeen Saksaan (osa saksalaisten sotilaiden mukana lähteneinä) on puhunut kokemuksistaan. Vielä nytkään yksi naisista ei halunnut kertoa pojalleen saksalaisesta isästä mitään pojan toiveista huolimatta. Tällaiset "häpeälliset" tapahtumat eivät ole sopineet kansalliseen muistiin, mutta dokumentissa on esimerkkejä siitä, miten naiset eivät ole suostuneet kantamaan ulkopuolisten ja jopa oman äidin heille määrittelemää häpeää. Suosittelen kaikkia - erityisesti tuon esitelmän kuulijoita - katsomaan dokumentin uudestaan! Itsekin aion sen tehdä. Toisen key-noten piti Jörg Niewöhner (Humboldt Universität) Co-laborative anthropology - how should we be analysing-with, joka ei valitettavasti jättänyt kovin vahvoja muistijälkiä näin reilun kolmen viikon jälkeen.
Ennen iltapäivän pienryhmiä julkistettiin edellisten kansatieteen päivien esitelmien pohjalta tehty Moniulotteinen etnografia-kirja, jonka ovat toimittaneet Eerika Koskinen-Koivisto ja Pilvi Hämeenaho. Monet kirjan artikkeleista sopivat mm. opinnäytteitä tekevien käyttöön. Ehdin kuunnella peräti kolmen eri pienryhmän esitelmiä. Niiden teemat tai kysymykset liikkuivat etupäässä monenlaisissa tutkimuskohteen jäsenten kohtaamiseen liittyvissä kysymyksissä, niin eettisissä kuin tiedon hankintaan tai tulkintaan liittyvissä. Jotenkin inhimillistä on se, että etnologiseen/kansatieteelliseen seminaariin tullaan innoissaan pitämään esitelmää siitä, miten on ratkaissut subjektiivisuuden ongelman eli keksinyt pyörän uudelleen...
Oli hienoa, että perjantain loppuhuipentumaa, debattia ”Ethnology Meets Technology” saattoi seurata verkon kautta. Keskustelun tarkoituksena oli herättää ja inspiroida keskustelua etnologian suhteesta teknologiaan. Sitä saattoi myös kommentoida Twitterin kautta. Keskustelua voi seurata vielä arkistoituna. (En saanut linkkiä toimimaan tämän mökillä käytössä olevan hitaan yhteyden vuoksi.) Keskustelijoina olivat Museoviraston kehittämisjohtaja Carina Jaatinen ja dosentti Jukka Jouhki Jyväskylän yliopistosta. Puheenjohtajana toimi digitaalisen kulttuurin jatko-opiskelija Anna Haverinen Turun yliopistosta. Lisää tällaisia! Ehkä tämä myös innosti meitä etnologeja lisäämään tekniikan tutkimusta.
Yksi päivien tärkeä anti on tietysti keskustelut kollegojen kanssa ja verkottuminen. Siihen oli tilaisuus mm. Helsingin yliopiston rehtorin vastaanotolla, jota emännöi varadekaani, kansatieteen professori Hanna Snellman. Seuraavat kansatieteen päivät pidetään meillä Turussa yhteistyössä Åbo Akademin kanssa. Teema on vielä salaisuus. Tervetuloa maaliskuussa 2016 Turkuun!
Päivien pääjärjestäjä, Suomen kansatieteilijöiden yhdistys Ethnos ry löytyy täältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti