Lukijat

torstai 3. huhtikuuta 2014

Poropäivillä




Raattamassa järjestettiin tänään 10. poropäivät ja olihan sinne päästävä, kun olin jo muutenkin niin lähellä kylää. Päivillä on myytävänä paikallisia tuotteita niin elintarvikkeita kuin käsitöitä. Pääosassa oli poro, jota sai syödä monella tavalla valmistettuna. Myös kokonaisena grillattuna. 


Tarkkasilmäiset ohikulkijat tunnistavat Raattaman poronhoitokyläksi. Poro on näytellyt tärkeää osaa kyläläisten elämässä jo vuosisatojen ajan ja yhä edelleen poronhoito on tärkeä elinkeino ja osa ihmisten elämäntapaa ja identiteettiä. Poro ja poronhoito ovat läsnä koko vuoden, joskus enemmän ja joskus vähemmän. Ideaalitilanne on ollut, että lapset kasvavat poronhoitovuoden eri tehtäviin vähitellen, osallistuvat kesämerkityksiin ja talvella erotuksiin, ruokkivat kotiporoja jne. Ehkä joku heistä vielä valitsee poronhoidon ammatikseen, vaikka se ei taloudellisesti olisikaan tuottavaa eikä ihan stressitöntä, kun ottaa huomioon nykyporonhoidon haasteellisen toimintaympäristön. Muuttuvat palkiset olisi hyvä kirjan nimi tänäänkin kuten se oli 2002.

Poronhoidon lisäksi matkailu on tärkeä elinkeino Raattamassa, sillä sijaitseehan kylä Pallastuntureiden välittömässä läheisyydessä. Matkailu on alkanut kylässä pienimuotoisena kotimajoituksena ja tätä traditiota jatkaa myös poropäivien pitopaikka, Autton Porotilamajoitus, jonka täpötäydessä päärakennuksessa Tapio Sointu kertoili pororuokatrendeistä sekä siitä, miten pororuokia on kehitetty eri ravintoloiden brändeihin sopiviksi. Hän säesti jutteluaan mm. Kekkosen ruokavalinnoista kertovillla muisteloilla. Kylässä toimii myös paikallista raaka-ainetta - tietysti poronlihaa - käyttävä perheyritys ArctiFood, jonka tuotteita oli täällä myynnissä ja joka oli yksi järjestäjistä. Mutta minusta olisi mukavaa, että erilaisia porotuotteita saisi ostaa suoraan tuottajilta hieman laajemmin, mutta sitähän ei lainsäädäntö ja byrokratia salli. Onneksi sentään kuivalihaa sai ostaa juuri tältä paikalliselta yritykseltä - samoin kuin poronlihaa monessa eri muodossa. Tämä ei ole maksettu mainos: tämän firman poronkäristys on parasta kaupasta ostettavista.

Myynnissä oli myös arpoja koulun hyväksi sekä paikallisia käsitöitä kylästä ja hieman kauempaakin.  Ja olihan siellä myynnissä myös leipomuksia, kastikkeita, hilloja ja mm. pakurikääpäteetä. Metrilakua ei onneksi ollut myynnissä, mutta kaikkien myyntipöytien tuotteet eivät ihan esteettistä silmää tyydyttäneet...


Yhtä tärkeää kuin ostokset tai ehkä jopa tärkeämpää näillä päivillä on tuttujen tapaaminen ja kuulumisien vaihto. Ja eläviä porojakin oli nähtävillä ja mahdollisuus porolla ajoon. Poropäivät on mukavan pienimuotoinen paikallinen tapahtuma, joka houkuttelee myös matkailijoita. Raattamasta löytyy lisätietoja mm. täältä ja Juhanin kaupasta sekä sen ilmoitustaululta.




5 kommenttia:

  1. Meidän kaveri oli ostanut poron lihaa täältä tukkuliikkeestä. Täytyypä ensi kerralla katsoa sitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katso vain. Tämä on aika pieni perheyritys.

      Poista
  2. Mielenkiintoiset, eksoottisetkin markkinat. Jäin katselemaan erityisesti noita käsitöitä ja lähdin sitten etsimään tietoa sanasta sisna, joka oli minulle aivan uusi. No nyt sitten tiedän senkin merkityksen, mutta onhan poronnahka muuten materiaalina minulle tuttu, tällainen käsirengaskin tuli kerran siitä tehtyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osa käsitöistä oli hyviä ja laadukkaita, osa heikkoa ja mautonta. Sisnatuotteet oli hienoja. En kyllä ostanut, koska on ennestään kaikenlaista.

      Poista
    2. Ja muistan sen käsikorusi, minullakin on samantyyppinen ja muita tinalankajuttuja.

      Poista