 |
| Kuva on otettu Suomen puolelta Torniosta. |
Suomessa käynnissä oleva kuntauudistus, joka käytännössä tarkoittaa kuntien karsimista rajulla kädellä, on vähentänyt kuntien määrää 2000-luvulla yli sadalla kunnalla. Näitä kuntamuutoksia tai -liitoksia on perusteltu pääasiassa hallintokulujen karsimisella sekä riittävän laajan
maksajapohjan saamisella esimerkiksi terveydenhoitoon. Muuttunut kuntakartta yhdistettyine kuntineen on monin tavoin muuttanut myös kuntien ja kylien nimiä katujen ja teitten nimien muutoksista puhumattakaan. Esimerkiksi viidesta saaristokunnasta vuonna 2009 muodostettu nykyinen Paraisten kaupunki Turun naapurista on ehtinyt muuttaa nimeään jo pari kertaa. Ensin uuden kaupungin nimeksi tuli Länsi-Turunmaan kaupunki, mutta se vaihtoi nimeään uudestaan vuonna 2011 Paraisiksi, joka oli myös tämän uuden kunnan suurin kaupunki. Äänestyksessä Parainen - Pargas voitti vastaehdotuksen Länsi-Turunmaan äänin 25-17.
Toisenlaista nimisekoilua on harrastettu tutkimusalueellani Tornion–Haaparannan kaksoiskaupungissa. Haaparanta on epäilemättä Ruotsin suomenkielisin kunta, sillä miltei 75 % kunnan asukasmäärästä on suomalaistaustaisia ja suomenkielen tai meänkielentaitoisia noin 60 %, joista suurin osa vanhemmissa ikäluokissa. Suomen
kansalaisia on viimeisten arvioiden mukaan Haaparannan asukkaista peräti
kolmannes. (Ks. Haparanda stad, Minuriteettiohjelma.) Muutama viikko sitten Haaparannan kaupungin kotisivut julkaistiin myös suomeksi, mikä on erinomainen ja tärkeä asia, sillä kuuluuhan kaupunki myös suomenkielen hallintoalueeseen. Kummallista sen sijaan on, että myös suomenkielisillä kotisivuilla kaupungin nimenä on sen ruotsinkielinen versio Haparanda. Ks. esimerkiksi täältä HaparandaTornion matkailutoimisto ja Haparanda kaupunki. Samoin yhteystiedot ovat:
"YhteystidotHaparanda kaupunki
953 85 Haparanda"
Kysessä ei ole virhe, vaan erään tiedonannon mukaan kaupunkien täysin harkittu päätös käyttää kaksoiskaupunkien markkinointiin käyttöönotetun kaksoisnimen mukaisesti Haaparannasta aina ruotsinkielistä ja Torniosta aina suomenkielistä nimeä siitä huolimatta, että molemmilla on tunnettu nimi myös toisella kielellä. Tämän johdosta jopa Haaparannan kaupungin suomenkielisellä sivustolla käytetään Haparandaa Haaparannan sijasta. Tämä käytäntö syrjii ja loukkaa Haaparannan kunnan suomen- ja meänkielisiä asukkaita, kuten asian esille ottanut haaparantalainen perustelee. Mainoskieli voittaa taas oikeat paikannimet! Ei ole suinkaan samantekevää mitä tai minkäkielistä nimeä paikasta käytetään. Paikannimet kertovat paikan historiasta, sen asujista ja heidän menneisyydestään. Paikannimien avulla hahmotetaa ympäristöä ja otetaan se haltuun. Niillä on tärkeä kulttuurinen merkitys ja ne ovat myös olennainen osa paikallista identiteettiä.
Yhtä käsittämätöntä kuin tämä nimisekoilu on myös se, että Ruotsin syrjintäasiamies (DO) ei tiennyt suomen kielellä olevan virallista vähemmistöasemaa Pohjois-Ruotsissa. Ks. uutinen täältä.
Onneksi tuo sanahirviö Länsi-Turunmaan kaupunki muuttui Paraisiksi! Tuo HaparandaTornio sen sijaan on aivan outo ratkaisu. Sekavaa.
VastaaPoistaAjoimme juuri Vaasaan liittyneen täysin suomenkielisen kunnan läpi. Historiaa sillä riittää, rautakaudella se oli tämän alueen kaupallinen keskus ja sieltä löytyy merkittäviä muinaisjäännösalueita, mutta onko kuntaa edes olemassa, miettii varmaan joku vieraspaikkakuntalainen, joka turhaan etsii tienviittaa, joka sinne ohjaisi. Motkotan tässä, vaikka tiedossani ei ole, mitä paikkakunnan asukkaat asiasta ajattelevat:-) Uskon kyllä, että pienempi kunta kärsii aina näissä yhdistymisasioissa. Suuri osa palvelusta siirtyy pois, muodon vuoksi jätetään jotakin. Hassulta näyttivät ne teiden nimetkin, joita parhaillaan väkisin käännetään ruotsinkielelle.
Voi tuota syrjintäasiamiestä, vaikka en oikeastaan ihmettele, tutulta tuntuvat hänen ajatuksensa.
Aikamoinen nimisekoilu oli tuolla naapurissa, mutta niinhän siinä kävi, että Parainen saneli nimen. Muitakin ehdotuksia siellä välillä heiteltiin.
PoistaHaparandaTornio on siis kaupunkien yhteinen logo. Sen ovat varmaan jotkut mainosnikkarit tuollaiseksi kehittäneet. Kyllähän Suomesta löytyy paljon epäonnistuneita katujen ja muidenkin paikkojen käännöksiä, en viitsi edes tässä esimerkkejä hakea.
Tuo syrjintäasiamiestapaus oli kyllä uskomaton, mutta saan kohta kuulla tekikö tämä soittaja asiasta valitusta tms.
Entä mitä tapahtuu kotiseutu- ja paikallishistoriakäsitteille näiden kuntien (pakko)liitossekoilujen yhteydessä? Joskus oikeen kiukuttaa ... Rusko ja Vahto yhdistettiin ja lopputuloksena alueen nimi on Rusko ja vaakuna on Vahdolta. Ei kai vaakunat ja muu paikallisuuteen liittyvä tilpehööri nykyisin enää mitään merkitsekään, mutta aikaisemmin paikallisidentiteetti oli tärkeä kasvupohja. Ja vaakunat kertovat paikan historiasta ja niihin sisältyy usein mielenkiintoisia paikallistarinoita. Onko täysin samantekevää pidetäänkö tällaista perintöä hengissä vai annetaanko sen häipyä olemattomiin? Ihmetyttää.
VastaaPoistapaskeriville
Näihin kysymyksiin ei voi vastata kovin lyhyesti. Toisaalta kuntaliitokset ovat vauhdittaneet paikallishistoriakiinnostusta ja kotiseututyötä, sillä on perustettu kotiseutuyhdistyksiä ja kirjoitettu paikallishistorioita juuri kuntaliitosten vuoksi.
PoistaPaikallisuuden merkitys on muuttunut, mutta se ei ole hävinnyt. Mutta mitä tehdä kaikille "hylätyille" kunnanvaakunoille on myös hyvä kysymys, josta voin kirjoittaa enemmän marraskuussa, jolloin meillä on seminaari kuntaliitoksista.