Helmikuun alkupuolella sijaitsee kalenterissa kaksi juhlapäivää. Kuten kaikki sosiaalista mediaa kuten facebookkia seuranneet ovat tunnistaneet päivän viimeistään lukuisista runebergintorttuja koskevista testeistä ja kotona tehtyjen leivonnaisten kuvista ja jopa resepteistä, 5.2. juhlitaan runoilija J.L. Runebergia, joka on saanut myös kansallisrunoilijan leiman. Muuten myös meillä Turussa on oma Runebergin patsas Yliopistonmäellä. Tämän myös Kolmena vekkulina tunnetun patsaan on suunnitellut Harry Kivijärvi ja siinä on Runebergin lisäksi myös Lönnrot ja Snellman. Nämä kansalliset suurmiehet aloittivat opiskelunsa vuonna 1822 Turun akatemiassa. Patsas esittää kolmikkoa nuorina ylioppilaina.
Painavaa asiaa ko. päivästä ja asiaan kuuluva resepti löytyvät täältä. Turkulaisissa kaupoissa on laaja valikoima eri valmistajien runebergintorttuja, mutta yliopiston lähikaupasta löytyi illalla kuuden jälkeen vain yhden valmistajan tuotteita. Tarkoitetukseni ei ollut testata, kuka tekee parhaat runebergintortut, vaan minulle riitti se yksi, joka onneksi oli punssilla kostutettu.
Helmikuun 6. vietetään saamelaisten kansallispäivää, joka on vielä nuori juhlapäivä. Nyt sitä vietetään vasta/jo 20. kerran, mutta suomalaiseen almanakkaan se pääsi vasta vuonna 2004. Kansallispäivän taustana on 6.2.1917 Norjan Trondheimissä pidetty ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous, jossa saamelaiset eri maista kokoontuivat keskustelemaan yhteisistä asioita. Tärkeä henkilö tämän kokouksen järjestämisessä oli Elsa Laula Renberg (1877-1931), joka oli kokoonkutsujana toimineen naisjärjestön johdossa.
Kansallispäivää juhlitaan myös Saamenmaan ulkopuolella. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa on jo useana vuonna nostettu saamenlippu Porthanin edessä salkoon ja laulettu yhdessä saamelaisten kansallislaulu Saamen suvun laulu/ Sámi soga lávlla. Näin myös tänä vuonna 6.2. klo 12.00. Tänä vuonna pääkaupunkiseudun saamelaisyhdistys City-Sámit ry tuo pienen saamelaiskylän Narikkatorille keskelle Helsinkiä, ohjelma löytyy täältä. Lihku beivviin!
Kolme vekkulia:D Nuo kansan antamat nimitykset on aina niin hauskoja.
VastaaPoistaSamoin vekkuleiden suuntaa on myös arvailtu tai päätelty. Kaupungin rientoihin vaiko siihen Akatemian opinahjoon...
PoistaNyt on runebergintortut syöty ja oikaistu omat kielivirheet:;-)
VastaaPoistaTeemassa pysyäkseni totean, että helmikuun alkupuolella on kolmaskin juhlapäivä,tosin kalenterin ulkopuolella, eli meidän flikan synttärit 6.2. Ei sen, jonka toinen nimi on Fredrika, vaan sen pikkusiskon:-)
Hyvää kansallispäivää kaikille saamelaisille ❀
Kiitoksia! Synttäripäivä on samalla liputuspäivä, aikas hienosti! Eilenhän oli vielä parin muunkin suomenruotsalaisen miehen synttärit, Donnerin ja Lars Huldénin.
PoistaHei, löysin vasta blogisi! Kiinnostavien aiheiden parissa liikut. Hyvä kun muistutat saamelaisten kansallispäivästä.
VastaaPoistaKulttuuri- ja historia-aiheinen blogini:
mondeeni.blogspot.fi
Kiva kun löysit, aloin kirjoittaa tätä lähtiessäni muutaman kuukauden opetuskeikalle Saksaan. Nyt vähän harvemmin.
PoistaSinulla on myös kiinnostava blogi, täytyy viikonloppuna lukea enemmän.
Helena, minä olen niin vastavirtaan uija, että minulle Runeberg ei ole kansallisrunoilija. 5.2. on minulle vain isäni syntymäpäivä.
VastaaPoistaMinulle kansallisrunoilija on suomalaisten sydänten tulkki Eino Leino eikä se siitä ikinä muuksi muutu. Myös rakas, ikimuistoinen äidinkielenopettajani fanitti Leinoa ja tietysti treenasi minusta myös Leinon lausujan. Suostuin hänen mielikseen;-)
Minusta nämä tällaiset kansallisrunoilijat ovat vähän hankalia, koska nämäkin kaksi suurta runoilijaa ovat eläneet ja kirjoittaneet tuotantonsa ihan erilaisina ajankohtina. Kyllä minullekin Leinon runot ovat rakkaampia kuin Runebergin, mutta tunnustan kyllä Runebergin merkityksen.
Poista