Kävelyllä historiallisessa Prince Georgessa

Tältä Prince George ja sen puutavarateollisuuskeskittymä näyttävät yliopistolta päin. Joinakin päivinä tehtaiden piipuista nouseva savu tuntui nenässä, kun taas tuulen suunnan mukaan joinakin päivinä sitä ei huomannut ollenkaan. 

Viimeisenä kongressipäivänä ehdin hieman katsella kaupunkia. Kävin galleriassa, mutta jätin museokäynnin sateen vuoksi toiseen kertaan. Paljon muuta kaupungissa ei tainnutkaan olla nähtävää; tulviva joki ja puistoalue hieman keskustasta eteenpäin. Sen sijaan hotellin vastaanotto ehdotti keskustan historiallisten kohteiden kävelykierrosta, josta kertova opaslehtinen löytyi tiskin alta. Paikallinen kirjasto järjestää myös opastettuja kävelyretkiä. Jos teistä joku haluaa tehdä sellaisen virtuaalisesti niin täältä löytyy opas. Osa kohteista on purettu tai palanut, mutta osa on miltei entisen näköisenä paikallaan. Kohteiden kohdalla on taulu, jossa historiallisen valokuvan lisäksi on pieni selitys kohteen historiasta. 

Osa kohteista on uusia, kuten esimerkiksi tämä 1967 Kanadan 100-vuotisjuhlaa varten pystytetty suihkulähde, jonka taustakuvana oleva mosaiikki kertoo sekä Kandan että kaupungin historiasta. Suihkulähde on tosin poistettu 2007. 

Oli muuten lainakameralla vaikea saada kuvaa!

Tästä valtion alkoholiliikkeen rakennuksesta tuli ensimmäinen "Designated Heritage Building" kaupungissa.Rakennettua kulttuuriperintöä siis vuodelta 1949.

Osa rakennuksista oli miltei alkuperäisessä kunnossa - ainakin ulospäin - kuten tämä huonekalu- ja sekatavarakauppa, joka ei meinannut kuvaan mahtua. Kaupan mottona on ollut - on nähtävästi edelleen, sillä siltä sisällä näytti - “If we don't have it, you don't need it".

Toisista, kuten Columbus-hotellista, muistutti vain kadunreunassa ja tai tyhjällä tontilla oleva infotaulu. Tällaisia voisi pystyttää Turkuun!

Alueen alkuperäiskansojen historiaa ja kulttuuria oli jonkin verran näissä kulttuuriperintökohteissa näkyvissä; mm. toteemipaalu gallerian edessä ja muutamia karhu- ja kotkapatsaita.

Kevätsateisena iltapäivänä kaupunki näytti hiljaiselta. Vain muutama kahvila oli auki, ruokakaupathan sijaitsivat hieman keskustan ulkopuolella, siellä missä on enemmän asuinrakennuksia. Reilun parin vuoden kuluttua minulla on onneksi tilaisuus tutustua paremmin Prince Georgeen ja toivottavasti ehdin silloin myös kaupungin ulkopuolelle, sillä vietän  kuukauden vierailevana tutkijana paikallisessa yliopistossa. Ehkä silloin näen kampuksella myös karhuja, kuten siellä yöpyneet kongressivieraat olivat nähneet - onneksi tosin vain ikkunasta - karhuemon poikasineen. Kampuksella oli ollut myös karhuvaroitus. 

Tämän tapasin Prince Georgen lentokentällä.