Joulumarkkinoilla

Suurtorin joulumarkkinat 2011, Vähätorin puolelta

Yllätyksekseni jo tänään lauantaina avautuivat Turun Suurtorin joulumarkkinat. Jos lukisi paikallislehtiä, niin tämäkään tapahtuma ei kai olisi tullut yllätyksenä.

Pitkään ja pimeään joulunalusaikaan tuovat valoa ja tunnelmaa joulumarkkinat ja -torit, joita meillä Suomessakin on Saksasta levinneen mallin mukaan järjestetty jo parinkymmenen vuoden ajan. Mikä on tämän joulun taian takana, sillä joulumarkkinoiden suosio on vain kasvanut viime vuosina ja niistä on tullut suosittu matkakohde? Suurimmat joulumarkkinat houkuttelevat vuosittain jopa 3-4 miljoonaa kävijää.

Saksassa ja muualla Keski-Euroopassa joulumarkkinat ovat kuuluneet adventin aikaan jo satojen vuosien ajan. Joulumarkkinoiden historia ajoittuu myöhäiskeskiajalle ja paikkakunnilla pidettyihin käsityöläismarkkinoihin, jotka myöhemmin erikoistuivat joulutavaroiden myyntiin. 1800-luvulta lähtien joulumarkkinoiden sosiaalinen puoli korostui, sillä joulunaikaan ajoittuivat maaseudun työväestön vapaapäivät, joita vietettiin joulumarkkinoilla. Ostosten tekemisen, ohjelmanumeroiden seuraamisen ja kuumien juomien nauttimisen lisäksi messuväen joukosta katseltiin itselle sopivaa puolisoa; vähän samaan tapaan kuin Suomessakin markkinoilla.

Sterzingerin joulumarkkinat, 2010.

Innsbrückin vanhan kaupungin joulukoristeluja (Lumikki ja 7 kääpiötä, jos ette tunnistaneet.)

Kunnian ensimmäisistä joulumarkkinoista on ottanut Dresdenin kaupunki, jossa ensimmäiset joulumarkkinat on järjestetty jo 1434. Wienin nykyisten joulumarkkinoiden alkuperä, joulukuun markkinat, palautuu vuoteen 1294. Nürnbergin Christkindlesmarkt, Kristus-lapsen markkinat järjestettiin ensimmäisen kerran 1530. Niiden nimen sanotaan tulevan itseltään Martti Lutherilta, jonka lapset saivat joululahjat näkymättömältä lahjojen tuojalta Christkindleltä eivätkä Turkin Myran piispalta, Pyhältä Nikolaukselta, joka yleensä toi lahjat. Myös muualla Etelä-Saksassa ja Itävallassa tapahtuman nimenä on Christkindlesmarkt. Itseään Euroopan joulupääkaupunkina mainostava Strasbourg, Alsacessa Ranskassa, on ollut joulumarkkinoiden pitopaikka vuodesta 1570 lähtien. Tukholmassa on joulumarkkinoita järjestetty jo 1900-luvun alusta lähtien Skansenin ulkoilmamuseossa ja Vanhan kaupungin Suurtorilla. 

Meillä joulukaupungiksi julistautunut Suomen Turku on järjestänyt Vanhalla Suurtorilla, Turun Tuomiokirkon lähellä, joulumarkkinoita vuodesta 1990 lähtien. Muut tuntevat paikan parhaiten kai siitä, että Suurtorilla sijaitsevan Brinkkalan talon parvekkeelta julistetaan joka vuosi joulurauha. Muilla muilla paikkakunnilla on pidetty erilaisia joulumyyjäisiä useiden vuosikymmenten ajan. Lapin hiihtokeskuksissa järjestetään myös joulumarkkinoita ja -toreja, jotka ovat poikkeuksellisesti auki jopa loppiaiseen asti tarjoten ulkomaalaisille joulu- ja uudenvuodenturisteille paikkakunnan käsitöitä ja matkamuistoja.

Levin joulutori, Kittilä, joulukuu 2009.

Jotkut joulumarkkinat valitsevat tuotteensa tarkasti ja myyntipöydille päätyvät tuotteet ovatkin useimmiten käsityönä tehtyjä tai pienten leipomoiden tai maatilojen tuotteita. Myytävien tuotteiden tulee olla paikkakunnalle tai alueelle perinteisiä tai siellä valmistettuja elintarvikkeita. Joissakin tapauksissa tosin riittää, että ne edustavat maan tai kielialueen jouluperinteitä. Esimerkiksi Saksan Erzgebirgen vuoristokylissä valmistetut puiset kynttiläpyramidit, valokaaret ja muut joulukoristeet ovat suosittu myyntiartikkeli myös Sveitsin joulumarkkinoilla. Markkinoilla on myynnissä mm. tekstiilejä, keramiikkaa, puuesineitä, kynttilöitä, joulukoristeita ja monenlaisia ruokatavaroita ja jouluherkkuja.

Erilaisia jouluherkkuja notkuvat myyntipöydät ja tuoksuillaan houkuttelevat kojut katsojia ja ostajia. Glögi tai hehkuviini sekä piparkakut, joulutortut tai muut vastaavat paikalliset herkut tekevät kauppansa. Keskieurooppalaiseen jouluun kuuluvat joulustollenit ja piparkakkuja muistuttavat lebkuchenit tai paahdetut mantelit saavat myös veden kielelle. Turun myyjäisissä myydään mm. erilaisia hedelmä-, taateli- ja muita kakkuja, pipareita ja joulutorttuja sekä tietysti kalaa monissa muodoissaan. Keskieurooppalaisilla markkinoilla hehkuviini juodaan posliini- tai keramiikkamukista, joka on samalla myös helppo matkamuisto. Hehkuviinimuki kädessä lämmittää kierrellessä markkinakojuja. Mikä suomalainen yrittäjä tarttuisi mainioon tilaisuuteen ja lanseeraisi tavan myös tänne? Muutaman euron panttia vastaan juomansa saisi juoda kunnon mukista. 

Paikallisia herkkuja Etelä-Tirolin Sterzingeristä.

Hehkuviinimukeja mm. Berliinistä ja Baselista.

Joulumarkkinat eivät ole vain ostosten tekoa varten, vaikka myyjät ja käsityöläiset tulevat markkinoille myymään tuotteitaan. Monilla markkinoilla on jouluun tai perinteisiin työtapoihin liittyvää ohjelmaa. Näin lapset ja aikuiset saavat mahdollisuuden kurkistaa taianomaiseen jouluun ja suomalaisilla markkinoilla voi osallistua joululeikkeihin, tavata joulupukin muoreineen ja tonttuineen, Tiernapojat, valoa tuovan Lucia-neidon tai Venäjältä vierailulle tulleen Pakkasukon. Keskieurooppalaisilla joulutoreilla lapsia viihdyttävät mm. monet satuolennot, viehättävät karusellit ja torille jäädytetyt luistinkentät. Ainakin Innsbrückin joulumarkkinoilla saattoi jättää tavarat säilytykseen, jotta voisi markkinatunnelmasta nauttia vapaammin. 

Saksassa on arvioitu järjestettävän yli 2500 joulutoria, joista pienimpien paikkakuntien joulumarkkinat ovat avoinna vain neljänä adventtiviikonloppuna. Tuhansien joulumarkkinoiden ollessa kaikkialla lähes samanlaisia, ne pyrkivät erottumaan paikallisilla erikoisuuksilla. Monien keskiaikaisten markkinoiden lisäksi löytyy myös tivolimaista markkinatunnelmaa tai luostaripihojen rauhaa. Miljoonia kävijöitä keräävien Berliinin, Dresdenin ja Nürnbergin kaltaisten suurten joulumarkkinoiden tunnelma poikkeaa pienten baijerilais- tai tirolilaiskylien intiimeiltä joulumarkkinoilta, joiden viehättävyys on tapahtuman pienuudessa ja perinteikkyydessä, josta kävijöiden odotetaan parhaiten löytävän joulutunnelmaa. Katolilaisalueella on joulumarkkinoihin yhdistetty jouluseimiä ja esimerkiksi Telfsissä, Tirolissa on adventin aikana mahdollista vierailla yksityiskodeissa tutustumassa heidän seimiasetelmiin. Tärkeä osa joulumarkkinoiden koristelua katolisella alueella on jouluseimi, joskus jopa elävine aaseineen ja lampaineen.

 

 Adventti-ikkuna Telfsissä, 2010.

Joulumarkkinoiden satuhahmoja, Seefeld 2010.

Jouluntaikaan ja tunnelmaan pääsemiseksi ei välttämättä tarvita aitoa lunta, mikäli tämän draaman kulissit ovat muuten kunnossa. Markkinapaikat, torit, kadut ja kujat on puettu jouluiseen asuun ja tuhannet jouluvalot tuovat valoa pimeneviin adventti-iltoihin. Satumaista vaikutelmaa lisäävät hienosti koristellut myyntikojut, joiden katoilla asustelee enkeleitä, metsän eläimiä, seimikuvaelmia tai vaikkapa Grimmin veljesten satuhahmoja tai joulupukki perheineen. Näin myyjät tekevät parhaansa erottuakseen satojen samanlaisten puisten kojujen merestä. 

Joulumarkkinoille on helppo tulla, sillä ne valtaavat kaupunkien ja kylien keskustat ja torit adventin ajaksi tuoden asukkaille kaivatun katkoksen vuoden pimeimpään ja kylmimpään ajankohtaan. Ne tuovat niin paikkakuntalaisille kuin matkailijoille valoa, lämpöä ja mukavia yhdessäolon hetkiä. Nämä elämykset saavat ihmiset tulemaan joulumarkkinoille seuraavanakin adventtina. 

 

(Tämä on lyhennelmä kirjoituksesta, joka ilmestyi Pirta 4/2010.)

Edit: Lisäsin muutaman linkin