Kaivossuunnitelmia ja valtauksia

 

Enpä ole pitkään aikaan ”ehtinyt” kirjoittaa blogiini, mutta nyt täytyy!

Toukokuun lopussa sähköpostiini tupsahti ilmoitus Pulju-projektin kyläillasta, joka pidetään Raattamassa Loimussa 13.6. Puljuhan on naapurikylä, joten jo otsikko herätti kiinnostusta. Kyläilta osoittautuikin kaivoslaissakin mainitun infotilaisuuden pitämiseksi, jossa kaivosyhtiö kertoo suunnitelmistaan ns. Pulju-projektista, joka sijaitsee Raattaman, Tepaston, Lompolon ja Puljun kylien ympäristössä. Siinä kuullaan ja keskustellaan malminetsinnästä ja siihen liittyvistä seikoista.

Jo useita vuosia on ollut tiedossa, että esimerkiksi Lompolon kylän ympärillä on hakemuksia ja varauksia malminetsintään ja valtauksiin. On haettu erilaisia malmeja ja timantteja eikä se Kittilän kultakaivoskaan ole kaukana. Tuosta ylläolevasta kartasta näkyy, miten laaja tämä etsintäalue on. Osan alueista Tukes on jo kuuluttanut ja niistä on maanomistaja tai muu vastaava taho voinut kertoa mielipiteensä tai valittaa, mutta kaikkea ei vielä ole edes kuulutettu, mutta ainakin osa yksityisistä maanomistajista on voinut valmistautua. 

Tämä laaja etsintäalue sijaitsee Kyrön paliskunnan alueella ja juuri siellä päin, missä siirrytään kesälaitumilta talvilaitumille. En nyt tunne niin hyvin aluetta, että tietäisin miten porojen kulkureitit sijoittuvat näihin alueisiin. Tämä on erityisesti poronhoitoa varten varattu alue, jolla valtion maiden käyttö on varattu erityisesti poronhoitoon. Hankkeet eivät saa aiheuttaa huomattavaa haittaa poronhoidolle, mutta miten ”huomattava” määritellään, on toinen juttu. Se on kuitenkin estänyt joissakin tapauksissa esimerkiksi kaavoitushankkeita. (Tuo ylläoleva kuva on saatu malmiyhtiöltä ja sitä saa jakaa.)

Puljutunturilta kohti Pallaksia.

Tässä kaksi malminetsintälupa-aluetta ja useat malminetsintälupahakemusalueet muodostavan yhtenäisen alueen, jotka rajautuvat Puljun erämaa-alueeseen ja Raakevuoman-Vuossijängän soidensuojelualueeseen. Alueen purot ja joet laskevat Ounasjokeen, joka on suojeltu ja kuuluu Naturaan. Ounasjoki suojeltiin laajan paikallisten ympäristöliikkeen ansiosta vuonna 1983, Ounasjokea kuormittaa jo nyt   Kittilän kultakaivoksen purkuputki – puhumattakaan padotusta Kemijoesta, joka lopetti lohen nousun Ounasjoesta. Ei Ounasjoki kestä enää uusia kaivoshankkeita!

Tässä linkissä on vielä Arktisen keskuksen tutkimuksista kartta, jossa vasemmalla näkyvät malminetisintäaktiviteetit Suomessa nyt (4.6.2024). Tätä karttaa voi verrata vuoteen 2019 siirtämällä slideria. Vihreille alueille on jo myönnetty malminetsintälupa ja oransseille alueille tehty malminetsintävaraus.

https://www.arcticcentre.org/FI/arktinenalue/biodiversiteetti/luontokato/malminetsinta

Olen juuri saanut valmiiksi Kittilää koskevan artikkelin, joka julkaistaan ensi syystalven aikana. Yksi tärkeä tekijä, mikä vetää paluumuuttajia – ja muitakin muuttajia – Kittilään, on nimenomaan ympäristö. Paikallisen luonnon merkitystä ihmisten hyvinvoinnissa on viime aikoina korostettu eri tutkimuksissa. Luontoyhteys merkitsee monille myös ympäristön järkevää käyttöä ja läheisyyttä niin fyysisesti kuin henkisesti. Toki myös työnpaikat ja elämäntilanne houkuttavat väkeä. Vaikka kaivoselinkeino on tärkeä nyt Kittilässä, niin jatkuva kaivosmineraalien etsintä ja kultakaivoksen toiminta nähtiin luonnon ja matkailun kannalta irvokkaaksi, sillä pelkona oli, että kaivostoiminnan haitat jäisivät paikkakunnalle voittojen mennessä kansainvälisille omistajille. Kaivosjargonilla lisätietoja englanniksi löytyy yhtiön nettisivulta. 

Kaivoskiima on tällä hetkellä kova! Toivottavasti tähän tupailtaan tulee paljon väkeä!  

Kyrön poromiehiä 1950-luvulla tuolla alueella. Etualalla isäni.